Haastaako etätyö ja hanketyö psykologisen turvallisuuden syntymistä työyhteisössä?

Onko sinusta joskus tuntunut palaverissa siltä, ettei oman mielipiteen äänen sanominen tunnu sopivalta? Tai oletko joskus kokenut, ettei oman idean jakaminen syystä tai toisesta tunnu turvalliselta? Tämä voi olla merkki siitä, että työyhteisön psykologisessa turvallisuudessa on parannettavaa.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että ryhmässä ja työyhteisössä jokainen voi olla oma itsensä. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen voi tuoda esiin ideoita ja keskeneräisiäkin ajatuksia, kysyä kysymyksiä, nostaa esiin huolia, pyytää apua ja myöntää virheitä ilman, että joutuu pelkäämään tulevansa nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi (Yli-Kaitala ja Toivanen 2021). Vuorovaikutuksen haasteet sekä kohteluun ja käyttäytymiseen liittyvät ongelmat heikentävät psykologista turvallisuutta. (Kettunen 2025).

Psykologinen turvallisuus luo edellytykset palautteen antamiselle, ideoiden jakamiselle, avun pyytämiselle ja virheiden avoimelle myöntämiselle (Edmondson ja Lei 2014). Psykologinen turvallisuus ilmenee kunnioittavana suhtautumisena erilaisuuteen, ihmisten erilaisiin taustoihin, osaamiseen ja ominaisuuksiin. (Yli-Kaitala ja Toivanen 2021). Yksilö voi olla oma itsensä psykologisesti turvallisessa ympäristössä, jossa kaikkien asiantuntemusta ja hyvinvointia arvostetaan ja vaalitaan. (Majuri 2023).

Psykologisen turvallisuuden vaikutusta on tarkasteltu mm. suoriutumisen, oppimisen, työhyvinvoinnin ja johtamiskäytänteiden näkökulmista. Psykologinen turvallisuus edistää työn imun muodostumista, sillä sitä voidaan pitää motivoivana voimavarana, joka mahdollistaa yhdessä oivaltamisen, tiimissä oppimisen ja kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun. (Majuri 2023). Korkeakoulutettujen asiantuntijoiden joukossa on havaittu vahva yhteys psykologisen turvallisuuden ja ideoiden soveltamisen välillä. (Kauppi ym. 2022). Psykologinen turvallisuus on siis tärkeä työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen hallinnan ja työhyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Onko psykologisen turvallisuuden luominen hankalampaa hanketyössä tai etätyössä?

Vakiintuneessa työyhteisössä psykologisen turvallisuuden luominen on yleensä helpompaa, koska opimme tuntemaan toistemme tapoja viestiä, luonteenpiirteitä, huumorintajua ja tiedämme jotain työkaverin taustasta siviilielämässä – opimme tuntemaan työkavereita ihmisinä.

Tuttuus, yksi psykologisen turvallisuuden peruspilareista, on uhattuna kasvokkaisten kohtaamisten puuttuessa. Verkon välityksellä tapahtuvissa yhteistyötilanteissa häviää paljon kasvokkaisiin tilanteisiin liittyvästä ei-sanallisesta viestinnästä ja tunneviesteistä. Vähentynyt vuorovaikutus sekä mahdollisesta multitaskauksesta johtuva läsnäolon puute ovat helposti sujuvan yhteistyön esteenä. (Yli-Kaitala ja Toivanen 2021).

Myös hanketyössä saattaa tulla vastaan tunteenpurkauksia ja konflikteja. Taustalla on usein tilanne, jossa ihmisten välinen kommunikaatio on syystä tai toisesta epäonnistunut – toinen on voinut tulla epäymmärretyksi tai toinen ei ole osannut sanoittaa asiaansa ymmärrettävästi. (Seppänen 2021). Hanketyössä oman haasteensa tuo eri organisaatioiden toimintakulttuurit ja arvot, jotka ohjaavat työskentelyämme. Hanketiimeissä nämä täytyisi pystyä nivomaan yhteen ja muodostaa yhteinen toimintakulttuuri.

Psykologisen turvallisuuden luominen on kaikkien vastuulla

Psykologinen turvallisuus liittyy monella tavalla hyviin vuorovaikutustaitoihin, luottamukseen ja toisten kunnioittamiseen. Psykologinen turvallisuus muotoutuu ihmisten välisissä kanssakäymisissä, joten psykologista turvallisuutta ei voi ylläpitää ilman kaikkien panosta: vastuu työpaikan henkisestä ilmapiiristä on niin johdolla, esihenkilöillä, tiimiläisillä kuin jokaisella työntekijälläkin. (Majuri 2023).

Työyhteisöt tarvitsevat erilaisuutta ja psykologisesti turvallisessa työyhteisössä se hyväksytään. Jokaisen tuleekin miettiä, mitä viestimme olemuksellamme, käytöksellämme ja keskinäisellä vuorovaikutuksella. Mitä juuri sinä tuot työyhteisöösi ja mahdollistatko myös itse psykologisesti turvallisen ilmapiirin syntymisen?

Lähteet:

Edmondson, A., Zhike, L. 2014. Psychological safety: The history of renaissance and the future of an interpersonal construct. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior 1: 23-43. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa Psychological Safety: The History, Renaissance, and Future of an Interpersonal Construct

Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M., Yli-Kaitala, K. 2022. Psykologinen turvallisuus ja uudistuva toiminta. Psykologia 57 (04), 1–16. Viitattu 12.2.2026. Saatavissa https://journal.fi/psy/article/view/110138/90742?acceptCookies=1

Majuri J. 2023. Psykologisen turvallisuuden tasot ja työhyvinvointiyhteydet: henkilösuuntautunut tarkastelu. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/147629/MajuriJulia.pdf?sequence=2&isAllowed=

Seppänen, M. 2021. Tunnetaidot voimavarana: opas sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa  https://laurea.finna.fi/Record/3amk.300119?sid=4933011551

Yli-Kaitala, K., Toivanen, M. 2021. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto. Viitattu 4.2.2026. Saatavissa Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä