Vaikuttavaa toimintaa maahanmuuttajavanhempien tukemisessa – HOT-hankkeen tulokset ja opit

Moni Suomeen muuttanut, kotona lapsiaan hoitava vanhempi jää koulutuksen, työn ja palvelujen ulkopuolelle, vaikka halua osallistua olisi. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaste on ollut selvästi alhaisempi kuin muulla väestöllä (SVT, 2024). Osallistumista ovat vaikeuttaneet muun muassa puutteellinen kielitaito, heikot verkostot, rajallinen tieto palveluista sekä arjen ja vanhemmuuden yhteensovittamisen haasteet. Alueellisesti on tunnistettu myös tarve matalan kynnyksen kohderyhmälle suunnatulle toiminnalle (Päijät-Hämeen liitto, 2025).

HOT-hanke (LAB, 2026) käynnistettiin vuonna 2023 vastaamaan tähän tarpeeseen. Hankkeessa järjestettiin ryhmätoiminta, joka on tavoittanut kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajavanhemmat ja tukenut heidän etenemistään kohti koulutusta ja työelämää arkeen sopivalla tavalla.

Kehittämistyö: asiakastarpeista eteenpäin

HOT-hankkeen kehittämistyö perustui ketteriin ryhmätoiminnan kokeiluihin ja tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Ratkaisuja ei suunniteltu valmiiksi etukäteen, vaan rakennettiin tunnistettuihin tarpeisiin pohjaan. Kehittämisen keskiössä oli asiakaslähtöisyys. Se tuotiin osaksi arjen käytäntöjä – ei vain periaatteeksi. Kohderyhmäläiset tavoitettiin parhaiten aktiivisen verkostoyhteistyön avulla. Keskeistä oli monikanavainen viestintä, jossa viestejä muokataan kohderyhmälle sopiviksi laatimalla erilaisia viestiversioita sekä kohderyhmälle että yhteistyökumppaneille.

Ryhmätoiminta alkoi aina kartoituksesta, jossa huomioimme sekä konkreettiset tekijät että pehmeämmät näkökulmat. Sellainen toimintatapamme vahvisti vuorovaikutusta ja antoi selkeän näkymän yksilöllisen tuen tarpeisiin. Samalla toimenpiteet pystyttiin kohdentamaan aidosti osallistujan tilanteeseen sopivalla tavalla. Alkukartoitus loi pohjan luottamukselle, sitoutumiselle ja sille, että toiminta koettiin merkitykselliseksi omassa arjessa (Baliasina, 2025).

Ryhmätoiminta perustui ajatukseen, että pienillä arkeen sopivilla askeleilla pääsee osallisuuteen ja oppii paljon. Hanke järjesti vertaistuellisen ryhmän, jossa vanhemmuus ja lasten läsnäolo huomioitiin luontevana osana osallistumista. Ryhmä tarjosi turvallisen tilan tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan, kehittää suomen kielen taitoa ja tunnistaa omia vahvuuksia. Sisällöt suunniteltiin ja toteutettiin vastaamaan osallistujien käytännön tarpeisiin.

Hankkeen konkreettiset tuotokset

Hankkeen tuloksena syntyivät toimintamalli, materiaalit ja kohderyhmän kuvaus.

HOT-toimintamalli on kehitetty vastaamaan kohderyhmän tarpeeseen. Hanke ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan kokoaa sen kokemukset joustavaksi lähestymistavaksi, jota voidaan soveltaa erilaisissa toimintaympäristöissä (Baliasina, Riikkula, Väisänen & Maukonen, 2026).

Hankemateriaalit koostuvat kahdeksasta kaksikielellisestä esityksestä terveys- ja hyvinvointiteemasta, suomalainen työkulttuuri -esityksestä sekä Lasten koulunkäynti -julkaisusta (Baliasina, 2026b). Esitykset ovat ladattavissa hankkeen sivustolta (osaamisenpaikka.fi, 2026). Pidetään vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamista käsittelevää kulttuurisensitiivistä sisältöä hankkeen lisäarvona. Sivustolta löytyy myös hankkeessa kootut vinkit alkukartoituksen järjestäjille.

HOT-hankkeen osallistujia kuvaillaan artikkelissa, jossa avataan kohderyhmän moninaisuutta ja sitä, miten se on vaikuttanut hanketoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen (Baliasina, 2026a).

Yhteenveto

HOT-hankkeessa opittiin, että yhteiskehittäminen lisää sitoutumista ja parantaa ratkaisujen laatua, mutta todellinen vaikuttavuus syntyy vasta niiden juurtuessa arkeen. Hankkeen myötä kohderyhmän osallisuus ja osallistuminen ovat lisääntyneet, kielitaito kehittynyt ja usko omiin mahdollisuuksiin vahvistunut – työelämä nähdään aiempaa realistisempana vaihtoehtona. Samalla yhteistyö on tiivistynyt ja syntyneet verkostot tukevat kehittämistyön jatkuvuutta myös hankkeen jälkeen.

Lähteet

Baliasina, M., Riikkula, M., Väisänen, H. & Maukonen, T. 2026. HOT-toimintamalli: Kotivanhempien hyvinvointia, osallisuutta, työelämävalmiuksia ja koulutuspolkuja tukemassa. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-523-0

Baliasina, M. 2026a. Kun lähtökohdat vaihtelevat – kohderyhmän taustat HOT-hankkeen toiminnassa. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/kun-lahtokohdat-vaihtelevat-kohderyhman-taustat-hot-hankkeen-toiminnassa/

Baliasina, M. 2026b. Lasten koulunkäynti: HOT-hankkeen materiaali kotivanhempien ohjaukseen. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-527-8

Baliasina, M. 2025. Alkukartoitus asiakaslähtöisyyden kivijalka. LAB Focus. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/alkukartoitus-asiakaslahtoisyyden-kivijalka/

LAB. 2025. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/hot

osaamisenpaikka.fi. 2026. HOT-hanke. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://osaamisenpaikka.fi/etusivu/taustaa/hot/

Päijät-Hämeen liitto. 2025. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2026–2029. ISBN 978-951-637-300-6. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2026/01/241125_Maakuntaohjelma_2026-2029_lopullinen.pdf?utm_source=chatgpt.com

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2024. Työvoimatutkimus. ISSN 1798-7830. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu: 8.4.2026. Saatavissa: https://stat.fi/fi/julkaisu/cm6uhzyb4edzf07uqd79p16ku