Aivovammautuneen kuntoutus jää ylläpitovaiheessa usein tyhjän päälle – ohjeista on pulaa

Noin 36 000 suomalaista saa vuosittain aivovamman, ja lisäksi noin 100 000 kokee sen jälkitilan vuoksi oireita, jotka haittaavat arkea. Akuuttihoidon jälkeen kuntoutus on valitettavasti hajanaista, eikä seuranta toteudu aina suunnitelmallisesti. Asiasta on syytä kantaa huolta, koska ylläpitävä kuntoutus on tärkeää saavutetun toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi. (Aivovammaliitto 2025.) Myös käypä hoito -suosituksen mukaan kuntoutuksen tulisi joka vaiheessa olla riittävän intensiivistä ja tavoitteellista. (Aivovammat: Käypä hoito -suositus 2023.) Tämä koskee siis myös aikaa, joka alkaa intensiivikuntoutuksen ja maksusitoumusten vähennyttyä tai jopa loputtua.

Liikunta tukee toimintakykyä myös kuntoutusjaksojen jälkeen

Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta on keskeistä aivovammautumisen jälkeen. Se parantaa mahdollisesti kehon koostumusta, kestävyyskuntoa, lihasvoimaa sekä liikkuvuutta ja tasapainoa. Lisäksi eri liikuntamuodot voivat vähentää toissijaisten terveysongelmien (ylipaino, sydän- ja verisuonisairaudet, masennus) riskiä. Tärkeimpänä yleislaatuisena tuloksena voidaan kuitenkin pitää vammautuneen toiminnallisen kapasiteetin parantumista. (Driver ym. 2004; Hassett ym. 2017.) Jaarsma ym. (2014) toteavat myös, että laaja joukko oireiden haasteita rajoittaa tai estää traumaperäisen aivovamman saaneita henkilöitä olemasta aktiivisia, mikä lisää riskiä terveysongelmien kehittymiselle. Vammautuneen ihmisen liikkeelle saamiseksi ei varmasti ole olemassa helppoa ratkaisua.

Miten siis käy jatkuvuuden?

Kuntoutusjaksojen päätyttyä vastuu harjoittelusta siirtyy usein kuntoutujalle itselleen. Ilman selkeitä ohjeita ja tukea säännöllisen liikunnan aloittaminen tai jatkaminen voi olla haastavaa, etenkin jos aivovamman vuoksi esiintyy aloitekyvyttömyyttä tai epävarmuutta harjoittelun turvallisuudesta.

Vanhojen fysioterapiaohjeiden kanssa ei myöskään pitäisi tahkota loputtomiin: jatkuvasti lisääntyvä ymmärrys neuroplastisuudesta eli aivojen mukautumiskyvystä vaikuttaa siihen, että uusia kuntoutusmuotoja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti (Dimyan & Cohen 2011). Harjoittelun jatkuvuus ja progressiivisuus ovat keskeisiä myös itsenäisessä liikunnassa. Yksi keino tukea tätä on tarjota selkeitä, ammattilaisen laatimia ohjeita sekä painettuina että digitaalisina materiaaleina.

Aivovammautuneen ohjeistus kannattaa laatia ja toteuttaa yhteistyössä ammattilaisen kanssa, sillä fysioterapeuttien antama harjoitusohjaus voi parantaa harjoittelun tehokkuutta ja motorista oppimista neurologisen vamman jälkeen (Kal ym. 2018). Vammautumisen haasteet on myös ymmärrettävä tietotasolla. Jotta tehokas omaharjoittelu olisi turvallista ja tarkoituksenmukaista, sen pitäisi olla ammattilaisen laatimaan suunnitelmaan perustuvaa (Salminen 2022, 10). Yleispätevien ohjeiden kohdalla ihminen tuntee itsensä parhaiten ja voinee käyttää niitä oman harkintansa mukaan, mikäli turvallisesti kykenee.

Lihasvoima on arjen toimintakyvyn perusta

Aivovammaan usein liittyvä lihasheikkous voi vaikuttaa merkittävästi lihasvoimien epätasapainoon ja sitä kautta ihmisen aktiivisuuteen. Käytännössä haasteet liittyvät arjen toimintoihin kuten kävelynopeuteen, aamutoimiin, ja tavaroiden kantamiseen. (Wist ym. 2016.)

Vammautuneen ihmisen elämässä ylläpitovaiheen harjoittelua ohjaavalle materiaalille olisi Aivovammaliiton edustajien mukaan tarvetta. Kärkkäinen ja Willandt (2026) vastaavat yhdeltä osalta tähän tarpeeseen opinnäytetyönsä tuotoksena syntyneellä voimaharjoitteluoppaalla, joka toteutettiin yhdessä Aivovammaliiton kanssa. Williams ym. (2022) käsittelivät satunnaistetussa tutkimuksessaan voimaharjoittelun vaikutusta aivovammautuneen liikkumiskykyyn kävelyn, tasapainon ja alaraajojen voiman osalta saaden positiivisia tuloksia näihin ominaisuuksiin. Tämä on siis yksi suunta, mille on näyttöä: enemmän voimaa, enemmän laatua aivovammautuneen päivittäiseen elämään.

Lähteet:

Aivovammaliitto 2025. Aivovammaliitto on huolissaan aivovammaisten kuntoutuksen nykytilasta Suomessa. Liittokouksen julkaisu. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa https://aivovammaliitto.fi/aivovammaliitto-on-huolissaan-aivovammaisten-kuntoutuksen-nykytilasta-suomessa/

Aivovammat. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaoksen, Suomen Fysiatriyhdistyksen, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023. Viitattu 6.2.2026. Saatavissa Aivovammat

Dimyan M., Cohen L. 2011. Neuroplasticity in the context of motor rehabilitation after stroke. Lääketieteellinen katsaus. Pubmed. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21243015/

Driver S., O’Connor J., Lox C., Rees K. 2004. Evaluation of an aquatics programme on fitness parameters of individuals with a brain injury. Lääketieteellinen katsaus. Pubmed. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/15223738/

Hassett L., Moseley A., Harmer A. 2017. Fitness training for cardiorespiratory conditioning after traumatic brain injury. Systemaattinen katsaus. Cochrane Library. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD006123.pub3/full

Kal E., van den Brink H., Houdijk H., van der Kamp J., Goossens P., van Bennekom C., Scherder E. 2018. How physical therapists instruct patients with stroke: an observational study on attentional focus during gait rehabilitation after stroke. Havainnointitutkimus. Pubmed. Viitattu 3.3.2026. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28637152/

Kärkkäinen, S. & Willandt, J. 2026. Voimaharjoittelu aivovammakuntoutuksessa. Voimaharjoitteluopas lievän ja keskivaikean aivovamman kuntoutuksen ylläpitovaiheessa. Opinnäytetyö. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603023591

Salminen, A-L. 2022. Omakuntoutuksesta yksilön hyvinvoinnin hallintaan. Kela. PDF-julkaisu. Viitattu 17.2.2026. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022042730978

Williams, G., Hasset, L., Clark, R., Bryant, A., Morris, M., Olver, J. & Ada, L. 2022. Ballistic resistance training has a similar or better effect on mobility than non-ballistic exercise rehabilitation in people with a traumatic brain injury: a randomised trial. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa Ballistic resistance training has a similar or better effect on mobility than non-ballistic exercise rehabilitation in people with a traumatic brain injury: a randomised trial – ScienceDirect

Wist, S., Clivaz, J. & Sattelmayer, M. 2016. Annals of Physical and Rehabilitation Medicine. Meta-analyysi: Muscle strengthening for hemiparesis after stroke. E-kirja. Viitattu 7.2.2026. Saatavissa Muscle strengthening for hemiparesis after stroke: A meta-analysis – ScienceDirect