Kun kipu ei ole vain kehossa – psykofyysinen fysioterapia pitkittyneen alaselkäkivun tukena

Pitkittynyt alaselkäkipu on yksi yleisimmistä syistä toimintakyvyn heikkenemiseen ja työkyvyn menetykseen. Monelle kipu ei ole vain fyysinen tuntemus alaselässä, vaan kokonaisvaltainen kokemus, johon liittyvät jännitys, huoli ja epävarmuus omasta kehosta. Psykofyysinen fysioterapia perustuu ajatukseen, että kipua ei voida ymmärtää tai hoitaa tarkastelematta kehoa ja mieltä yhdessä.

Miksi alaselkäkipu pitkittyy – ja miksi kehoa on vaikea kuunnella?

Nykykäsityksen mukaan pitkittynyt alaselkäkipu on monitekijäinen ilmiö. Hermoston herkistyminen, stressi, kielteiset uskomukset ja liikkumisen pelko voivat ylläpitää kipua silloinkin, kun kudosvauriot ovat jo parantuneet. Kipu ei tällöin ole merkki vauriosta, vaan seurausta siitä, miten hermosto tulkitsee kehosta tulevaa informaatiota (Hartvigsen ym. 2018.) Kansainväliset hoitosuositukset ohjaavat tarkastelemaan kuntoutusta kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti sen sijaan, että painopiste olisi pelkästään rakenteellisissa selityksissä (Zhou ym. 2024).

Pitkittyneen kivun myötä kehosta voi tulla asia, jota tarkkaillaan jatkuvasti mahdollisten vaaran merkkien varalta. Kehon kuunteleminen voi tuntua ristiriitaiselta: toisaalta siihen kehotetaan, mutta toisaalta kehon viestit koetaan uhkaavina tai epäluotettavina. Tämä voi johtaa ylivarovaisuuteen ja liikkumisen välttämiseen, mikä pitkällä aikavälillä voi ylläpitää kipua entisestään.

Psykofyysinen fysioterapia – entä jos kipua ei tarvitsekaan korjata?

Psykofyysisessä fysioterapiassa huomio kohdistuu siihen, miten ihminen havaitsee kehonsa, liikkeensä ja kivun. Keskeistä on kehotietoisuuden vahvistaminen: kyky tunnistaa hengitystä, lihasjännitystä ja liikkeen tuntemuksia ilman jatkuvaa arviointia tai uhkatulkintaa. Rauhallinen liike, hengityksen havainnointi ja liikkeen uudelleenharjoittelu voivat tukea hermoston säätelyä ja palauttaa luottamusta omaan kehoon (Mehling ym. 2018).

Ajatus kivun “korjaamisesta” on syvälle juurtunut sekä terveydenhuoltoon että arkikieleen. Pitkittyneessä kivussa tämä näkökulma voi kuitenkin lisätä painetta ja epäonnistumisen kokemuksia. Psykofyysisessä fysioterapiassa kipua ei pyritä poistamaan väkisin, vaan sen merkitystä pyritään ymmärtämään uudella tavalla. Kun kipua ei tarvitse jatkuvasti torjua, keho ja hermosto voivat rauhoittua, mikä voi vähentää kivun voimakkuutta ja sen vaikutusta arkeen.

Kivun kokemukseen vaikuttavat merkittävästi myös ajatukset, odotukset ja hoitotilanteessa koettu turvallisuus. Luottamuksellisen vuorovaikutuksen avulla kasvava ymmärrys kivun luonteesta voi tukea kehon omia kipua sääteleviä mekanismeja. Nykyinen tutkimus osoittaa, että hoitokontekstilla ja odotuksilla on mitattavia vaikutuksia aivojen kipua sääteleviin järjestelmiin, eikä kyse ole pelkästään subjektiivisesta kokemuksesta (Evers ym. 2018; Frisaldi ym. 2020).

Kohti toimivampaa arkea

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että psykofyysisiä elementtejä sisältävät interventiot, kuten Cognitive Functional Therapy ja mindfulness-pohjaiset lähestymistavat, voivat vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä verrattuna tavanomaiseen hoitoon pitkittyneessä alaselkäkivussa (Ho ym. 2022; Kent ym. 2023). Vaikka tutkimusnäyttö on menetelmien osalta vielä osin rajallista, kehon ja mielen vuorovaikutuksen huomioiminen nähdään yhä keskeisempänä osana nykyaikaista kivun kuntoutusta.

Psykofyysinen fysioterapia ei lupaa nopeita ratkaisuja, mutta se voi avata uudenlaisen suhteen omaan kehoon. Kun kipua ei tarvitse jatkuvasti pelätä tai torjua, tilalle voi vähitellen syntyä ymmärrystä ja luottamusta. Nikkinen ja Vainio (2026) kuvaavat opinnäytetyössään, kuinka psykofyysinen lähestymistapa voi auttaa pitkittyneestä alaselkäkivusta kuntoutuvaa ihmistä kokemaan kehonsa jälleen turvallisena ja toimintakykyisenä. Muutos ei välttämättä tarkoita kivun täydellistä katoamista, vaan sitä, että kipu ei enää määritä arkea tai rajoita elämää samalla tavalla.

Lähteet

Evers, A.W.M., Colloca, L., Blease, C., Annoni, M., Atlas, L.Y., Benedetti, F., Bingel, U., Büchel, C., Carvalho, C., Colagiuri, B., Crum, A.J., Enck, P., Gaab, J., Geers, A.L., Howick, J., Jensen, K.B., Kirsch, I., Meissner, K., Napadow, V., Peerdeman, K.J., Raz, A., Rief, W., Vase, L., Wager, T.D. & Wampold, B.E. 2018. Implications of placebo and nocebo effects for clinical practice: expert consensus. Psychotherapy and Psychosomatics, 87(4), 204–210. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29895014/

Frisaldi, E., Shaibani, A. & Benedetti, F. 2020. Understanding the mechanisms of placebo and nocebo effects. Swiss Medical Weekly, 150, w20340. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://smw.ch/index.php/smw/article/view/2865

Hartvigsen, J., Hancock, M.J., Kongsted, A., Louw, Q., Ferreira, M.L., Genevay, S., Hoy, D., Karppinen, J., Pransky, G., Sieper, J., Smeets, R.J. & Underwood, M. 2018. What low back pain is and why we need to pay attention. The Lancet, 391(10137), 2356–2367. Viitattu 31.8.2025. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29573870/

Ho, E.K., Chen, L., Simic, M., Ashton-James, C.E., Comachio, J., Wang, D.X.M., Hayden, J.A., Ferreira, M.L. & Ferreira, P.H. 2022. Psychological interventions for chronic, nonspecific low back pain: Systematic review with network meta-analysis. BMJ, 376, e067718. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8965745/

Kent, P., Haines, T., O’Sullivan, P., Schütze, R., Campbell, A., Vickery, A., McGregor, A. & O’Sullivan, K. 2023. Cognitive functional therapy with or without movement sensor biofeedback versus usual care for chronic, disabling low back pain (RESTORE): A randomised controlled, three-arm, parallel group, phase 3 clinical trial. The Lancet, 401(10374), 186–198. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(23)00441-5/abstract

Meo. n.d. Mustavalkoinen taidekuva (biopsykososiaalinen viitekehys). Pexels. Viitattu 31.1.2026. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mustavalkoinen-taide-luova-viitta724994/

Nikkinen & Vainio. 2026. Psykofyysinen fysioterapia pitkittyneen alaselkäkivun kuntoutuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202602173024

Zhou, T., Salman, D. & McGregor, A.H. 2024. Recent clinical practice guidelines for the management of low back pain: a global comparison. BMC Musculoskeletal Disorders, 25, 344. Viitattu 30.1.2026. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38693474/