Opiskelijoiden talous rakentuu pakollisista menoista ja pienistä liikkumavaroista

Uutisvirrasta piirtyy kuva, jossa nuorten aikuisten taloudellinen arki on tiukkaa ja täynnä epävarmuuksia. Nuorten kulutustottumuksista ja rahankäytöstä saadaan tietoa mm. jokavuotisesta nuorisobarometristä. Jyväskylän yliopiston professori Terhi-Anna Wilska on paitsi tehnyt aiheesta ansiokasta tutkimusta, mutta myös ohjannut tutkielmia, joista on hyvä mainita Inka Niemisen Nuorten arvot ja elämäntyytyväisyys hedonistisen, vihreän ja säästäväisen kulutustyylin taustalla (2023). Nieminen päättelee, että kulutustottumukset heijastavat kulttuurisia tapoja elää, ja jos kulttuurimme suorastaan kannustaa kuluttamaan, niin kuluttamisesta syntyviä ongelmia ei voi sysätä yksin yksilöiden harteille.

RAPU – rahapuhetta nuorille hankkeen kyselyaineisto ja ryhmähaastattelut peilaavat Niemisen ja muiden aihetta tutkineiden löydöksiä. Opiskelijoiden käytössä olevat rahavarat ovat niukalla, ja nuoret kokevat usein ristiriitaa oman rahankäytön suhteen. Paineita tulee niin sosiaalisen median kautta kuin kavereilta. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsestä rahankäyttäjänä ja oppia elämään yli niukkojenkin aikojen. Se ei tarkoita sitä, että mielihaluilleen ei saisi koskaan antaa periksi, mutta on hyvä pohtia sitä pitääkö joku asia saada heti, vai onko se säästämisen arvoinen.

Tuloksia RAPU hankkeen aineistosta

LAB ammattikorkeakoulun ja Lahden kansanopiston opiskelijoilta vuoden 2025 joulukuussa kerätty aineisto paljastaa, että nuorten aikuisten talous rakentuu ennen kaikkea pakollisten menojen ympärille. Vuokra, ruoka, pakolliset laskut ja liikkuminen haukkaavat suurimman osan tuloista, eikä tilaa yllätyksille juuri ole. Avoimista vastauksista selviää, että esimerkiksi lemmikin sairastuminen voi horjuttaa taloutta viikkokausiksi. Valtaosan vastaajista tulot jäävät alle 1000 euron kuukaudessa, ja yli 40 prosenttia kokee toimeentulonsa “juuri ja juuri riittäväksi” tai sitä heikommaksi.

Arjen epävarmuus heijastuu myös mielialaan. Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoo taloudellisen tilanteen vaikuttaneen mielialaan negatiivisesti, ja 40 prosenttia kokee sen heikentäneen opiskeluun keskittymistä. Talous ei siis ole vain rahakysymys – se on yksi henkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen pilari. Nuoret kaipaavatkin konkreettisia välineitä, joilla taloutta voisi hallita paremmin ja näin vähentää sen aiheuttamaa stressiä.

Talousosaaminen on rakentunut sattumanvaraisesti – ja siksi moni kokee epävarmuutta

Vaikka nuoret haluavat tehdä taloudellisesti järkeviä valintoja, taidot ja tiedot ovat usein hataralla pohjalla, ja riippuvaisia esimerkiksi lapsuuden kodin malleista. Kyselyn mukaan kolme neljästä on oppinut taloudenhallintaa vanhemmiltaan ja yli puolet omien virheiden kautta. Oppilaitoksista talousopetusta on saanut vain kolmannes. Ero näkyy arjen käytännöissä: osa hyödyntää pankkien seurantatyökaluja ja tekee budjetteja, kun taas toiset seuraavat tiliään “sitä mukaan, kun ahdistus antaa myöten”.

Kulutuskäyttäytymisessä näkyy selvää kahtiajako: 75 prosenttia vertailee hintoja ja 91 prosenttia hyödyntää alennuksia, mutta samaan aikaan neljännes kertoo tekevänsä impulssiostoksia. Moni kuvaa kulutustaan tunnepohjaiseksi – rahaa käytetään, kun mieli tarvitsee nostetta. Toisaalta tarve oppia lisää on selvä: suurin osa toivoo käytännön ohjeita säästämiseen, sijoittamiseen ja velan hallintaan. Edellä kuvattu kulutustottumuksien ristiriita näkyy myös laajoissa nuorille suunnatuissa kyselytutkimuksissa. Sosiaalisen median mainostulva on suunnattu aggressiivisesti nuoriin kuluttajiin, mutta on myös nuoria, jotka uivat sinnikkäästi vastavirtaan, ja ovat kestävän kulutuksen malliesimerkkejä.

Yrittäjyys kiinnostaa, mutta myös pelottaa

Yrittäjyys nähdään potentiaalisena uravaihtoehtona – lähes puolet voisi harkita sitä, jos tilaisuus tulee. Silti yrittäjyyden konkreettiset käytännöt koetaan epäselviksi ja pelottaviksi. Haastatteluissa nuoret kuvaavat, että verotus, laskutus, sopimukset ja asiakashankinta ovat “sumua”, johon ei ole tarjolla riittävästi tukea.

Epävarmuus oman alan työllisyydestä vahvistaa kiinnostusta yrittäjyyteen. Kyselyn mukaan vain 22 prosenttia kokee työllistymisen omalle alalle helpoksi, kun taas yli 40 prosenttia pitää sitä haastavana. Tulevaisuudessa nähdään niin mahdollisuuksia kuin myös suurta epävarmuutta.

Lopuksi

RAPU-hankkeen aineistot osoittavat, että nuorten taloudellisen arjen haasteet eivät synny vain varojen niukkuudesta, vaan myös taloustaitojen puutteesta ja taloudellisen epävarmuuden aiheuttamasta henkisestä kuormituksesta. Erityisesti sijoittamisesta, säästämisestä ja talouden suunnittelusta halutaan lisäoppia, mutta tiedon tulisi olla käytännönläheistä ja selkeää.

Tulokset puhuvat yhdenmukaisesti sen puolesta, että hanketoimijoilla on paikka luoda kokonaisvaltainen, arkeen ankkuroituva talous- ja tulevaisuustaitojen malli. Sellainen, joka yhdistää käytännön työkalut, mielen hyvinvoinnin tukemisen ja talousosaamisen vahvistamisen.

Oma talous on yksi suurista nuorten aikuisten huolen aiheista. Kokonaiskuva ei ole kuitenkaan pelkästään synkkä, vaan nuorten vastaukset ja pohdinnat ovat syvästi inhimillisiä. Halutaan ajatella kulutuksen seurauksia, auttaa läheisiä ja suunnata kulutuskäyttäytymistä elämyksiin ja yhteiseen aikaan ystävien ja perheen kanssa. Nuoret eivät tarvitse luentoja ja sättimistä rahankäytöstään vaan välineitä, joiden avulla pärjätä maailmassa, jossa myös talouden resurssit ovat muutoksen alla.

Lähteet:

Nieminen, I. 2023. Nuorten arvot ja elämäntyytyväisyys hedonistisen, vihreän ja säästäväisen kulutustyylin taustalla. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstreams/628d8873-d456-47ef-83fb-57db4abb6aba/download