![[Alt-teksti: tekoälytuotettu kuva robotista keskellä kaupunkia kantamassa salkkua kädessään.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2026/04/LAB-FOCUS-182_2026_Etela-Karjalan-tyomarkkinoiden-muutos-hankkeen-aikana-–-mita-tapahtui-vuosina-2022–2026.jpg)
Lokakuussa 2022 Etelä-Karjalassa oli noin 5 330 työtöntä työnhakijaa, seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin (Työnvälitystilasto TEM, STT 2022). Alue kulki tuolloin muun Kaakkois-Suomen tavoin myönteisessä suunnassa, vaikka kasvu jäi Kymenlaaksoa maltillisemmaksi. Erityisesti yli 50‑vuotiaiden työttömyys väheni, mikä viittasi palvelurakenteen toimivuuteen ja ikääntyneiden parempaan työmarkkina-asemaan.
Vuonna 2023 tilanne alkoi muuttua nopeasti ja vuonna 2025 Etelä-Karjalassa työttömyysaste nousi 15 prosenttiin, mikä ylitti selvästi koko maan keskiarvon. Imatra on tätä kirjoitettaessa noussut Kaakkois‑Suomen korkeimman työttömyyden kunnaksi 18,4 prosentin tasolla. (Keha-keskuksen työnvälitystilasto, STT 2026)
Nuorten tilanne synkkeni – kohtaanto-ongelma syvenee
Alle 25‑vuotiaiden työttömyys kasvoi kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa eniten hankkeen aikana. Etelä-Karjalassa kasvu oli jyrkempää kuin Kymenlaaksossa. Lappeenrannan seutu erottui jo edellisvuonna poikkeuksena, jossa nuorisotyöttömyys ei laskenut lainkaan muun maan myönteisestä kehityksestä huolimatta.
Nuorten työllistymishaasteiden taustalla ovat muun muassa koulutuspolkujen katkonaisuus, alueen supistuva työpaikkatarjonta sekä osaamisvaje, joka tekee työmarkkinoille siirtymisestä aiempaa vaikeampaa. Valitettavasti nuorten työttömyys on noussut kaikkialla Suomessa eniten suhteessa muuhun väestöön mikä aiheuttaa todellista huolta, ja vaatisi pikaisia toimenpiteitä valtakunnankin tasolla.
Avoimet työpaikat vähenivät rajusti
Plan B -hanke toteutettiin ajalla 2023–2026. Projektissa LAB-ammattikorkeakoulu lähti yhdessä alueen muiden oppilaitosten LUT-yliopiston, Sampo ammattiopiston ja Simpelejärven opiston kanssa etsimään uusia työllistymisen paikkoja ja palvelujen malleja osaamisen vahvistamiseen. Etelä-Karjala eli hankevuosina poikkeuksellisen vaiherikkaan ja kaksijakoisen työmarkkinakehityksen. Vuosikymmenen alun toiveikas elpyminen jäi lyhytaikaiseksi, ja muutamassa vuodessa alueen tilanne kääntyi myönteisistä signaaleista huolestuttavaksi, kuten alussa esitetyistä työllisyysluvuista voi todeta. Kehitystä määrittivät yhtä aikaa talouden suhdanteet, teollisuuden rakennemuutos, sosiaaliturvan kiristyminen sekä osaamisvaje, jonka merkitys työllistymisen esteenä on kasvanut entisestään.
Vuoteen 2025 mennessä työpaikkailmoitusten määrä Etelä-Karjalassa oli 45 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin (STT 2026). Sama kehitys näkyi muualla Suomessa pienellä viiveellä. Jyrkkä lasku heijastaa alueen elinkeinorakenteen suhdanneherkkyyttä sekä teollisuuden ja viennin epävarmuutta.
Työvoimapalvelujen aktivointiaste putosi samaan aikaan 15 prosenttia. Palveluihin osallistuvien määrän vähenemistä selittivät paitsi resurssihaasteet myös tietojärjestelmäuudistukset, jotka heikensivät tilastoinnin ja kohdentamisen tarkkuutta.
Osaamisvaje on työmarkkinoiden suurin rakenteellinen haaste
Hankkeessa kerätyn aineiston ja muun tutkimustiedon valossa osaamisvaje on yksi keskeisimmistä syistä Etelä-Karjalan työttömyyslukuihin. Digitalisaation, automaation ja teknologisen kehityksen vauhti tekee monien alojen osaamisesta lyhytaikaista. Uudet työtehtävät vaativat sekä teknistä osaamista että niin kutsuttuja työelämän metataitoja, joita monelta pitkään työelämän ulkopuolelta olevalta puuttuu.
Osaamisvajeen seuraukset näkyvät Etelä-Karjalassa erityisen selvästi: työpaikat eivät täyty, vaikka työttömyys kasvaa.
Alue hakee uutta suuntaa
Alueen haasteet ovat paitsi taloudellisia myös rakenteellisia: väestön ikääntyminen, teollisuuden automaatio ja nuorten heikko työmarkkina-asema muodostavat kokonaisuuden, joka vaatii pitkäjänteistä politiikkaa. Etelä-Karjala tarvitsee lähivuosina ratkaisuja, jotka vahvistavat osaamista ja sujuvoittavat siirtymiä koulutuksesta työelämään. Kunnat voisivat vahvistaa palvelu- ja elinkeinorakennettaan laatimilla vaikkapa yhteisen rekrytointimallin ja vahvistamalla yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa täydennys- ja muun koulutuksen suhteen.
Muutos tarjoaa kuitenkin aina myös mahdollisuuden uudistua. Oppilaitosten ja työelämän parempi yhteistyö ja ketterämpi reagointi muutoksiin, yritysten tukeminen osaajien hankkimisessa ja palvelujen parempi kohdentaminen voivat kääntää kehityksen suuntaa.
Yksi asia on kuitenkin varmaa: Etelä-Karjala elää työmarkkinoiden murrosta, joka on syvempi ja pitkäkestoisempi kuin yksittäiset luvut näyttävät.
Kirjoittaja:
Vappu Myllärinen toimii LAB ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Kirjoittaja toimii pääsääntöisesti hankkeissa, joissa kohderyhmänä ovat nuoret ja nuorten palveluiden kehittäminen.
Lähteet:
Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, syyskuu 2022. Viitattu 18.3.2026: Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69955294/kaakkois-suomen-tyollisyyskatsaus-syyskuu-2022?publisherId=69817877
Työttömyys kasvussa ja työpaikkailmoittelu laskussa Kaakkois-Suomessa. Viitattu 18.3.2026. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71761288/tyottomyys-kasvussa-ja-tyopaikkailmoittelu-laskussa-kaakkois-suomessa?publisherId=69821605&lang=fi
