Turvallisuus sote-alalla – yksittäisistä tilanteista kohti ennakoivaa kehittämistä

Sosiaali- ja terveysalalla turvallisuutta on pitkään tarkasteltu yksittäisten tilanteiden hallinnan näkökulmasta. Riski havaitaan vasta, kun jotakin tapahtuu, ja toimintaa kehitetään tapahtumien pohjalta. Muuttuva toimintaympäristö, kasvava palvelutarve ja monimutkaistuvat prosessit edellyttävät kuitenkin laajempaa otetta. Turvallisuuden tulisi olla osa arjen työtä, johtamista ja jatkuvaa kehittämistä eikä pelkästään poikkeamatilanteisiin reagoimista.

Ennakoiva turvallisuus syntyy arjen käytännöistä

Turvallisuushaasteet vaihtelevat toimialoittain. Ensihoidossa kohdataan ennakoimattomia tilanteita, väkivallan uhkaa ja nopeasti muuttuvia olosuhteita, kun taas sote-yrityksissä painottuvat prosessien sujuvuus, asiakasturvallisuus ja toiminnan laatu. Yhteistä eri ympäristöille on se, että riskit ovat osa päivittäistä toimintaa. Turvallisuutta ei siksi ole mahdollista kehittää pelkästään reagoinnin kautta, lisäksi tarvitaan ennakoivaa otetta ja suunnitelmallisia toimintamalleja.

Ennakointi tarkoittaa kykyä tunnistaa ja arvioida riskejä jo ennen kuin ne realisoituvat. Tämä edellyttää järjestelmällistä riskienhallintaa sekä avointa keskustelukulttuuria, jossa havainnot ja kokemukset jaetaan. Turvallisuuskulttuuri syntyy arjen käytännöistä: tavasta suhtautua poikkeamiin, halusta oppia ja kyvystä hyödyntää tietoa toiminnan kehittämisessä (Työsuojeluhallinto 2024). Myös omavalvonta ja ennakoiva laadunhallinta ovat keskeisiä työkaluja silloin, kun organisaatiot tarkastelevat turvallisuutta kokonaisuutena ja haluavat kehittää sitä pitkäjänteisesti (Lupa- ja valvontavirasto 2026).

Osaamisen merkitys turvallisuudessa on suuri. Pelkät ohjeet eivät riitä, niiden lisäksi tarvitaan kykyä toimia erilaisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Siksi osaamisen kehittämisen tulisi olla jatkuva prosessi, jossa yhdistyvät teoria, harjoittelu ja kokemusten kautta oppiminen (Työsuojeluhallinto 2024). Tämä on erityisen tärkeää vaativissa asiakaskohtaamisissa, joissa tilannetaju ja ammatillinen toimintakyky korostuvat.

Turvallisuus liittyy tiiviisti myös johtamiseen. Kun riskienhallinta, omavalvonta ja laadun kehittäminen sisällytetään osaksi organisaation strategiaa, turvallisuudesta tulee tavoitteellista ja suunnitelmallista. Turvallisuusjohtaminen tarkoittaa sitä, että turvallisuus on osa jokapäiväistä päätöksentekoa ja toimintaa, ei erillinen prosessi (Iskala 2019).

Hankkeet vauhdittamassa ennakoivaa turvallisuustyötä

LAB-ammattikorkeakoulussa turvallisuutta kehitetään monipuolisesti. Ensihoidon turvallisuus -hanke vahvistaa ensihoidon ammattilaisten valmiuksia ennakoida, ehkäistä ja kohdata uhka-ja riskitilanteita. Euroopan Unionin osarahoitteisessa RiskSmart-hankkeessa keskitytään sote-yritysten turvallisuusjohtamisen, riskienhallinnan ja laadun kehittämiseen. Molempia hankkeita yhdistää tavoite siirtyä reaktiivisesta toimintatavasta kohti ennakoivaa ja systemaattista turvallisuustyötä (LAB 2025a; LAB 2025b).

Yhteiskehittäminen vahvistaa tätä muutosta. Kun ammattilaiset, opiskelijat ja asiantuntijat kehittävät ratkaisuja yhdessä, syntyy käytännönläheisiä ja käyttöön vietäviä toimintamalleja. Yhteistyö edistää sitä, että uudet käytännöt juurtuvat osaksi arkea ja vastaavat aidosti toimijoiden tarpeisiin. Turvallisuuden kehittämisen vaikutukset näkyvät sekä henkilöstössä että asiakkaissa. Turvallinen työympäristö edistää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää kuormitusta. Samalla palvelujen laatu ja asiakasturvallisuus paranevat. Ennakoiva ja läpinäkyvä turvallisuustyö voi toimia myös organisaation kilpailuetuna.

Sote-alan turvallisuutta ei ole mahdollista tarkastella vain yksittäisten riskien kautta. Se on kokonaisuus, jossa yhdistyvät osaaminen, toimintakulttuuri ja johtaminen. Kun nämä osa-alueet kehittyvät rinnakkain, syntyy vahvempi ja kestävämpi perusta ennakoivalle turvallisuudelle, joka hyödyttää sekä työntekijöitä että asiakkaita.

Lähteet

Iskala, H. 2019. Turvallisuusjohtaminen terveydenhuollossa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119063/IskalaHarri.pdf?sequence=2

LAB-ammattikorkeakoulu 2025a. Ensihoidon turvallisuus. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa:
https://lab.fi/fi/projekti/ensihoidon-turvallisuus

LAB-ammattikorkeakoulu 2025b. RiskSmart – Turvallisuusjohtamisella riskienhallintaa, tuottavuutta ja laatua sote-yrityksille. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa:
https://lab.fi/fi/projekti/risksmart-turvallisuusjohtamisella-riskienhallintaa-tuottavuutta-ja-laatua-soteyrityksille

Lupa- ja valvontavirasto 2026. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan omavalvonta. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa:
https://lvv.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/omavalvonta

Mila, J. 2023. Naiset, sänky, vuode, seisominen. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naiset-sanky-vuode-seisominen-18429571/

Työsuojeluhallinto 2024. Työturvallisuusjohtaminen. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa:
https://www.tyosuojelu.fi/fi/tyosuojelu-tyopaikalla/turvallisuusjohtaminen