Älykäs ja palveleva kuntaliikenne on tulevaisuuden peruspalvelu

Ihmisten liikkumisesta on tehty vuosien saatossa varsin runsaasti tutkimuksia sekä kansainvälisesti että kotimaassa. Ihmisten liikkumistottumuksiin ja vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin erittäin moniulotteisia ja osin vaikeitakin. Monet toimintaympäristön muutokset vaikuttavat ihmisten liikkumistarpeisiin. Vaikka asukkaille olisi tarjolla useita erilaisia vaihtoehtoja liikkumiseen, tietyt kriteerit ohjaavat silti ihmisten valintoja ja kulutustottumuksia (Nemlander 2020). Liikkumiskäyttäytymistä muokkaa erityisesti teknologinen kehitys, joka on tehnyt mahdolliseksi muun muassa työnteon tapojen ja kulutuskäyttäytymisen muutokset sekä elämäntyylien yksilöllistymisen (Traficom 2023).

Kestävän liikkumisen merkitys kunnissa

Kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne, yhteiskäyttöautot jne.) edistäminen kunnissa on keskeinen osa ilmastotavoitteiden saavuttamista, asukkaiden hyvinvoinnin lisäämistä ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen luomista.

Tutkimuksissa korostuu, että kuntien kuljetusten tehokkuus paranee, kun reitit suunnitellaan keskitetysti ja dataan perustuen. Liikenteen automatisoituminen, digitalisoituminen ja palveluistuminen muokkaavat tulevaisuuden liikkumisen. Vaikutukset kohdistuvat ihmisten liikkumiseen, liikennejärjestelmään ja pitkällä tähtäimellä myös rakennettuun ympäristöön (Lehtonen ym.2024)

Kestävän liikkumisen muodot on usein liitetty ennakko-oletukseen vaikeammasta liikkumisesta yksityisautoiluun verrattuna. Haasteeksi joukkoliikenteessä on nähty se, kuinka palvelut saadaan suunniteltua siten, että ne palvelevat mahdollisimman monen asukkaan tarpeita, kuitenkin ollen samalla myös tehokkaita sekä edullisia käyttää (Nemlander 2020).

Länsi-Saimaan kuntien liikkumistarpeet ja haasteet

LAB-ammattikorkeakoulun kehittämishankkeessa Palveleva ja älykäs kuntaliikenne (LAB 2026) on pyritty analysoimaan ja kehittämään Länsi-Saimaan kuntien liikkumisen tarpeita eri kohderyhmissä ja kehittämään liikkumistarpeista lähteviä ratkaisuja.

Hankkeen aikana on selvinnyt, että liikkumisen keskeiset haasteet kohdistuvat erityisesti palvelujen saavutettavuuteen haja-asutusalueilla sekä niihin väestöryhmiin, joilla ei ole omaa autoa käytettävissä, kuten lapsiin, huono-osaisiin ja ikäihmisiin. Ikääntynyt väestö muodostaa myös merkittävän osan kuntien väestöstä.

Arjen keskeiset liikkumistarpeet liittyvät erityisesti kauppa- ja terveyspalveluihin, koulukuljetuksiin, harrastuksiin sekä työ- ja opiskelumatkoihin, joissa nykyiset aikataulut ja reitit eivät riittävästi vastaa todellisiin tarpeisiin. Erityisesti haasteita esiintyy niillä käyttäjillä, joiden liikkumistarpeet sijoittuvat nykyisten reittien ja aikataulujen ulkopuolelle, mikä korostuu haja-asutusalueilla.

Resurssien tehottomuus ja nykyjärjestelmän ongelmat

Tuloksissa korostuu merkittävä resurssien tehottomuus: kuljetuksia tapahtuu rinnakkain eri tarkoituksiin, mutta vajaakäytöllä, samalla kun yksittäiset käyttäjät joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja tai jäävät kokonaan palvelujen ulkopuolelle.

Erityisesti “tähtimäinen” liikkumismalli sekä kuntarajojen ristiin menevät alueet heikentävät järjestelmän toimivuutta. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi tilanteissa, joissa taksit kulkevat hajautetusti eri puolilla kyliä, mutta seisovat osan ajasta tyhjinä. Kokeiltu kutsutaksitoiminta lakkasi toiminnasta väestöpohjan pienentyessä.

Kohti tehokkaampaa ja käyttäjälähtöisempää kuntaliikennettä

Ratkaisuna tunnistettiin liikkumisen yhdistely ja parempi koordinointi, mukaan lukien kimppakyydit, eri kuljetusmuotojen yhdistäminen sekä aikataulujen yhteensovittaminen (esim. koulut, harrastukset ja terveyspalvelut).

Tähän liittyy myös mahdollisuus laajentaa kuljetuksia kuntarajojen yli, jolloin olemassa olevia resursseja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Lisäksi esiin nousi tarve yleisille kannustimille ja mahdollistaville rakenteille, kuten korvauksille kimppakyydeistä ja selkeämmälle sääntelylle.

Lähteet

Kotilainen, J. 2026. Mökkitie. Kuviasuomesta.fi. Markkinointitoimisto Tovari. Viitattu 8.5.2026. Saatavissa https://www.kuviasuomesta.fi/mokkitie/

LAB. 2026. Palveleva ja älykäs kuntaliikenne. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/palveleva-ja-alykas-kuntaliikenne

Lehtonen, E., Helminen, V., Mesimäki, J., Tuominen, A. & Wallius, E. 2024. Liikenteen uusien teknologioiden ja palveluiden vaikutusmekanismit : Liikennejärjestelmä sekä alue- ja yhdyskuntarakenne murroksessa. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:36. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-494-1

Nemlander, J. 2020. Keskisuurten kaupunkien paikallisliikenteen kehittäminen käyttäjälähtöisesti. Kandidaatintutkielma. Tampereen yliopisto, talouden ja johtamisen tiedekunta. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120114/NemlanderJohannes.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Traficom. 2023. Liikenteen palvelujen muutostrendit. Viitattu 4.5.2026. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-palvelujen-muutostrendit