Maksuvaikeudet eivät ole vain pienituloisten haaste, vaan ne koskettavat myös hyvätuloisia kotitalouksia (Niskanen 2024). Erityisesti lapsiperheissä kulutustottumusten muutos on usein vaikeaa, sillä tottumukset ruoasta, asumisesta ja harrastuksista ovat muotoutuneet suurten tulojen mukaisiksi. Arjen perusmenot, kuten sähkölaskut, päivittäistavaroiden hinnannousu ja polttoaineen kallistuminen iskevät yllättävän kovaa myös suurituloisiin. Monet perheet myös ylläpitävät kahta autoa työmatkojen takia, ja se tuo osaltaan lisäkuluja muun muassa vakuutuksista ja autohuolloista.
Takuusäätiö (2026), joka auttaa kotitalouksia talous- ja velkaongelmissa, saa yhä useampia yhteydenottoja keskituloisilta ja hyvätuloisiltakin henkilöiltä, joiden tulot eivät riitä kattamaan menoja. Hyvätuloisilla on usein muun muassa suuria asuntolainoja, joiden lyhennyserät ovat voineet nousta korkojen takia sadoilla euroilla kuukaudessa. Asuntolainojen ohella monilla on vielä autolainoja tai muita kulutusluottoja. Säätiössä hyvätuloisella tarkoitetaan noin 4 000–5 000 euron kuukausibruttotuloja.
Takuusäätiö on huomannut erityisesti hyvätuloisten lapsiperheiden tilanteen haastavaksi. Vaikka näissä perheissä on usein kaksi hyvin ansaitsevaa aikuista, jolloin käytettävissä olevat tulot ovat suuret, niin menot ovat kasvaneet samassa suhteessa. Vanhemmat ovat usein korkeakoulutettuja, minkä vuoksi heillä voi olla myös huomattava määrä opintolainaa, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Lainan takaisinmaksu osuu juuri ruuhkavuosiin, jolloin perheen kulut ovat jo valmiiksi korkeat. (Niskanen 2024.)
Elämänkriisi voi johtaa pikavippikierteeseen
Hiltunen (2026) tutki ja selvitti opinnäytetyössään pienituloisten ylivelkaantuneisuutta sekä sitä, miten on päädytty tilanteeseen, jossa velat ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei niitä pysty enää hallitsemaan. Ylivelkaantuneisuus on yleistynyt huomattavasti samalla, kun ulosotossa olevien henkilöiden määrä on myös lisääntynyt. Keskeisinä tuloksina voidaan pitää ainakin sitä, että henkilöt päätyvät maksuvaikeuksiin usein jonkinlaisen elämässä tapahtuvan kriisin tai muutoksen myötä, kuten sairastuminen tai avioero. Toisaalta tutkimuksen avulla selvisi myös se, että maksuvaikeuksiin joutuminen ei tapahdu hetkessä, vaan yleensä useiden vuosien saatossa. Maksuvaikeuksissa auttavat ainakin oman kunnan talous- ja velkaneuvojat sekä Takuusäätiö (2026).
Hyvätuloisetkin turvautuvat nykyään yhä useammin pikavippeihin, ja tämä näkyy myös velkaneuvonnassa. Vaikka pariskunnan tulot voivat olla jopa 80 000–90 000 euroa vuodessa, voi asuntolaina päätyä silti ulosottoon. Taustalla voi olla monenlaisia syitä, kuten peliongelmat tai äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten sairastuminen. Yksi velkaantumisen keskeinen syy on se, että ihmiset eivät tunne omia menojaan riittävän hyvin. Tämä käy usein ilmi vasta velkaneuvonnassa, kun kulut kirjataan takautuvasti ylös. Lisäksi kulutuskeskeinen elämäntapa voi lisätä velkaantumista. (Kröger 2020.)
Hyvätuloiset myös saavat lainaa helposti, mikä mahdollistaa hetkellisesti halutun elämäntyylin, mutta velkaa voi kertyä niin paljon, etteivät suuretkaan tulot enää riitä sen hoitamiseen. Velkakierteestä eroon pääseminen edellyttää usein muutoksia omaan kulutuskäyttäytymiseen. Joissakin tapauksissa esimerkiksi velkajärjestelyn jälkeenkin velkaantuminen voi alkaa uudelleen ja pahimmillaan laiminlyödään asumiskulujen maksamista, jolloin joudutaan uudelleen maksuvaikeuksiin. (Kröger 2020.)
Talouskasvatus ja matalan kynnyksen tuki tärkeitä
Ylivelkaantuminen ei tunne tuloluokkia – pienituloisten kriisit ja velkakierteet eroavat hyvätuloisten elämäntyyli-inflaatiosta ja suurista asuntolainoista, mutta molemmissa korostuvat epärealistinen maksukyvyn arviointi, helppojen luottojen saatavuus sekä ruuhkavuosien paineet. Takuusäätiön ja velkaneuvonnan kokemusten mukaan avun hakemiseen liittyy usein häpeää, mikä koskettaa ihmisiä tulotasosta riippumatta. Ilman kouluissa alkavaa talouskasvatusta ja matalan kynnyksen tukea riskit ylivelkaantumiseen kasvavat. Muutos alkaa kulutustottumusten kyseenalaistamisesta ja kassavirran seuraamisesta, riippumatta siitä, tienaatko 2 000 vai 5 000 euroa kuukaudessa.
Oman kulutuskäyttäytymisen seuraaminen kannattaa aloittaa ajoissa ja hakea tarvittaessa apua, mahdollisen velkakierteen katkaisemiseksi.
Kirjoittajat
Nea Hiltunen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK) keväällä 2026.
Jarmo Kemppinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa juridiikan lehtorina.
Lähteet
Hiltunen, N. 2026. Pienituloisten ylivelkaantuminen. Opinnäytetyö, tradenomi (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 22.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605059549
JHertle. 2019. Rakentaa, asua, vuokrattavana. Pixabay. Viitattu 25.4.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/rakentaa-asua-vuokrattavana-3930593/
Kröger, T. 2020. Yllättävä muutos velkaneuvonnassa – hyvätuloiset velkaantuvat pikavipeistä: ”Pariskunnan vuosiansio on 90 000 ja silti on voinut päätyä ulosottoon”. Yle. Viitattu 26.4.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/3-11178643
Niskanen, I. 2024. Palkka 5 000 euroa ja rahat aina loppu – tältä näyttää hyvätuloisten paheneva ongelma. Ilta-Sanomat. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010309529.html
Takuusäätiö. 2026. Selviydy veloistasi. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://www.takuusaatio.fi/selviydy-veloistasi/
