Vastavalmistuneiden työelämään siirtyminen ja vaikeudet löytää omaa koulutustaan vastaavia töitä ovat jatkuvasti esillä mediassa ja poliittisessa keskustelussa. Kiristynyt kilpailu ja avoimien työpaikkojen niukkuus ovat lisänneet korkeakoulutettujen epävarmuutta ja huolta omasta tulevaisuudestaan ja työllistymismahdollisuuksistaan. (Aaltonen & Berg 2018, 4–6; Heikkilä ym. 2026.)
Työelämän muutokset teknologian vauhdikkaan kehityksen myötä muokkaavat asiantuntijatyötä (Heikkilä ym. 2026). Osaamisvaatimukset lisääntyvät, kun työmarkkinoiden säätely pakottaa jatkuvaan uuden opetteluun ja oman osaamisen ylläpitämiseen. Vaikka uusi teknologia helpottaakin manuaalista työtä, vaatii sen käyttöönotto ja omaksuminen oman aikansa. Etätyön ja tekoälyteknologioiden yleistyessä asiantuntijoilta vaaditaan vahvojen digitaitojen lisäksi yhä vahvemmin yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Taloushallintoala on tästä mainio esimerkki. Perinteinen kuittien kirjaaminen ei enää riitä, vaan tekijöiden on hallittava monenlaisia järjestelmiä ja kyettävä viestimään selkeästi niin kollegoiden kuin asiakkaidenkin kanssa.
Taloushallintoalan rekrytointi-ilmoituksissa painotetaan lähes poikkeuksetta monen vuoden työkokemusta ja erinäisten ohjelmistojen tuntemusta. On tietysti eri asia, kun puhutaan esihenkilö- ja johtotason tehtävistä, mutta vaikkapa kirjanpitäjän tai palkanlaskijan asiantuntijarooli on sellainen, johon vastavalmistuneella taloushallinnon tradenomilla on opintojen myötä kattava ja ennen kaikkea ajankohtainen osaaminen. Lisäksi korkeakouluopintojen aikana suoritettu työharjoittelu on tarjonnut erinomaisen kosketuspinnan alan työtehtäviin, ja vastavalmistunut tiedostaa hyvin, mitä häneltä odotetaan työelämässä. (Töyrylä 2026, 25.)
Vastavalmistuneet ovat tulevaisuuden tekijöitä
Yksi suurimmista vastavalmistuneiden työllistymisen esteistä on vähäinen työkokemus, sillä osaamista arvioidaan työelämässä usein vain kertyneiden työvuosien pohjalta (Haaparanta 2021). Taloushallintoliiton (2023) mukaan alalla tarvittavaa osaamista ovat substanssiosaamisen lisäksi muun muassa IT-taidot, organisointi, priorisointi, oma-aloitteisuus, muutosvalmius sekä oman osaamisen ylläpitäminen ja päivittäminen.
Töyrylä (2026) tutki opinnäytetyössään korkeakouluopintoihin sisältyvän työharjoittelun roolia työllistymistä edistävänä tekijänä. Hänen mukaansa harjoittelun kautta työllistyneet tutkittavat olivat harjoittelunsa aikana pystyneet osoittamaan valmiutensa soveltaa teoreettisen tietonsa käytännön työhön, ja työssä tarvittavat järjestelmät tulivat nopeasti tutuiksi. Lisäksi tutkimuksessa todettiin harjoittelun opettavan toimimaan osana organisaatiota ja viestimään eri sidosryhmien kanssa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tutkittavat olivat harjoittelujakson jälkeen jatkaneet pääosin samankaltaisten työtehtävien parissa, joita jo harjoittelujakson aikana olivat hoitaneet. Avoimessa haussa näihin toivottaisiin usein pidempiaikaista työkokemusta.
Uudet tekijät voivat auttaa yritystä uusiutumaan
Vastavalmistuneet tuovat mukanaan enemmän valmiuksia kuin työnantajat usein olettavat. Taloushallintoliiton (2023) työharjoittelua käsittelevässä artikkelissa todetaan harjoittelun tarjoavan yrityksille ”erinomaisen tavan uusiutua ja hankkia uutta, osaavaa työvoimaa”. Opiskelijoiden kerrotaan omaavan hyvät tietojenkäsittely- ja tiedonhakutaidot sekä valmiudet tarvittavien järjestelmien, teknologioiden ja automaatioiden käyttöön. Vastavalmistuneilla harjoittelu onkin jo takana, ja he ovat siten päässeet vahvistamaan näitä taitoja tutustuen alan työtehtäviin ja työelämävaatimuksiin.
Vastavalmistuneet omaksuvat herkästi uutta tietoa, sopeutuvat organisaation tapoihin ja suhtautuvat uuteen ennakkoluulottomasti. He tarjoavat organisaatiolle tuoreen koulutuksen myötä uutta näkökulmaa ja osaamista työyhteisöön. He pystyvät tarkastelemaan olemassa olevia toimintatapoja innovatiivisesta perspektiivistä ja tekemään ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Vastavalmistuneet ovat arvokkaita tulevaisuuden tekijöitä, jotka auttavat yrityksiä kasvamaan ja uusiutumaan. (Taloushallintoliitto 2023; Tampereen korkeakouluyhteisö 2023.)
Kirjoittajat
Miia Töyrylä valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta taloushallinnon tradenomiksi. Hän työskentelee palkanlaskennan traineena tilitoimistossa.
Sanna Kokkonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden lehtorina ja pyrkii uusien työtehtävien edessä säilyttämään aloittelijan mielen, vaikka valmistui jo viime vuosituhannella.
Lähteet
Aaltonen, S. & Berg, P. 2018. Nuorten aikuisten siirtymät palkkatyöhön ja yrittäjyyteen. Nuorisotutkimus (36). Nro 2/2018, 3–18.
Haaparanta, A. 2021. Vastavalmistuneiden työllistymistä pitää helpottaa: nämä asiat vastavalmistuneet kokevat ongelmallisiksi. Viesti ry. Viitattu 3.5.2026. Saatavissa https://www.viesti.fi/vastavalmistuneiden-tyollistymista-pitaa-helpottaa-nama-asiat-vastavalmistuneet-kokevat-ongelmallisiksi/
Heikkilä, A., Simonen, J. & Pitkänen, V. 2026. Työelämätutkijoiden näkemyksiä asiantuntijatyön muutoksesta. Akava. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa https://akavaworks.fi/raportti/tyoelamatutkijoiden-nakemyksia-asiantuntijatyon-muutoksesta/
RonaldCandonga. 2020. Job, Toimisto, Joukkue. Pixabay. Viitattu 2.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/job-toimisto-joukkue-liiketoimintaa-5382501/
Taloushallintoliitto. 2023. Harjoittelijoiden merkitys on työnantajille lähes korvaamaton. Viitattu 2.5.2026. Saatavissa https://taloushallintoliitto.fi/harjoittelijoiden-merkitys-on-tyonantajille-lahes-korvaamaton/
Tampereen korkeakouluyhteisö. 2023. Palkkaa potentiaalia, palkkaa vastavalmistunut! Viitattu 3.5.2025. Saatavissa https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/palkkaa-potentiaalia-palkkaa-vastavalmistunut
Töyrylä, M. 2026. Harjoittelu polkuna työelämään. Opinnäytetyö (AMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605079992
