Kiinteistö- ja rakennusalalla (KIRA) on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnonvarojen kestävämmässä käytössä. Rakennussektori tuottaa noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Ympäristöministeriö a), minkä vuoksi alan päästöjen pienentäminen on välttämätöntä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, ja monissa kunnissa ja yrityksissä tavoite on asetettu vielä tätäkin aikaisemmaksi, vuoteen 2030 (Hahkala & Tohka 2023).
KIRA-alaa ohjataan kohti vähähiilisempiä ja kiertotaloutta tukevia toimintatapoja sekä sääntelyn että markkinoiden kautta. Vuoden 2025 alussa voimaan astuneella rakentamislailla tuotiin rakennushankkeisiin uusia vaatimuksia: 1.1.2026 alkaen jokaiselle uudisrakennukselle on laadittava ilmastoselvitys hiilijalan- ja hiilikädenjälkineen (Ympäristöministeriö a). Lisäksi rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja muunneltaviksi, ja purettaessa vapautuvat materiaalit on kartoitettava uudelleenkäyttöä varten (Ympäristöministeriö b). Myös rahoitusmarkkinat ohjaavat muutosta: sijoittajat odottavat entistä kestävämpiä ratkaisuja, ja EU:n sääntely (esim. kestävän rahoituksen taksonomia) vahvistaa tätä kehitystä (European Commission 2020).
Osaamisvaje hidastaa vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista
Uusien vaatimusten jalkauttaminen käytäntöön ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Osaamisvaje jarruttaa vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteiden toteutumista (Hahkala & Tohka 2023). Tämä ilmenee niin suunnittelupöydällä, hankintakriteereissä kuin työmaiden arjessakin. Suunnitteluratkaisut tehdään helposti perinteisin perustein, ellei elinkaarivaikutusten arviointi kuulu suunnittelijoiden työkalupakkiin. (van der Steen ym. 2025.) Hankinnoissa on totuttu painottamaan hintaa ja aikataulua; hiilijalanjälki- tai kiertotalouskriteerit ovat harvinaisia, koska monilla tarjoajilla ei ole valmiutta laatia päästölaskelmia tai tarjota kestäviä vaihtoehtoja (Koskinen 2024; van der Steen ym. 2025). Työmailla kiertotalousosaamisen puute näkyy etenkin purkuprojekteissa: materiaalit päätyvät pitkälti jätteeksi, koska niiden hyödyntämistä ei osata tai ehditä organisoida (Salonen ym. 2025). Laajemminkin alan kiertotaloustavoitteista jäädään jälkeen: EU on asettanut tavoitteeksi hyödyntää 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä, mutta Suomessa hyödyntämisaste on edelleen alle 60 prosenttia (Ympäristöministeriö c).
Millaista osaamista kestävät ratkaisut vaativat?
Kestävä rakentaminen vaatii monialaista osaamista ja koko arvoketjun kattavaa uudenlaista ymmärrystä. Erityisen tärkeää on elinkaariajattelu: se ohjaa kaikkia rakennushankkeen päätöksiä suunnittelusta ja hankinnoista toteutukseen, käyttöön ja purkuun asti, mikä tarkoittaa valintojen ilmastovaikutusten arviointia rakennuksen koko elinkaaren ajalta (Koskinen 2024; Ympäristöministeriö a). Tämän mahdollistamiseksi päätöksentekijöillä on oltava kyky laskea ja tulkita hiilijalanjälkilaskelmia sekä hyödyntää niiden tuloksia esimerkiksi materiaalivalinnoissa ja hankintapäätöksissä (van der Steen ym. 2025).
Kiertotalousosaaminen on niin ikään olennaista rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Sen edistäminen edellyttää muun muassa modulaaristen ja muuntojoustavien ratkaisujen huomioimista jo suunnittelussa (Toivettula 2025; Ympäristöministeriö b) sekä kierrätettyjen ja uudelleenkäytettävien materiaalien hyödyntämistä hankinnoissa ja toteutuksessa (Koskinen 2024; van der Steen ym. 2025). Lisäksi tarvitaan osaamista purkumateriaalien lajittelussa, talteenotossa ja uudelleenkäytössä rakennuksen elinkaaren lopussa (Toivettula 2025; Ympäristöministeriö c).
Alan toimijat tunnistavat selvästi lisäkoulutuksen tarpeen, ja jatkuva oppiminen on keskeisessä roolissa osaamisvajeen kaventamisessa. Tähän tarpeeseen vastaa esimerkiksi KIVAKIRA-hanke, jossa pilotoidaan syksyllä 2026 maksutonta KIRA-kestävyysosaaja-verkkokoulutusta. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisten osaamista vähähiilisyyden ja kiertotalouden teemoissa.
Lisätietoa koulutuksesta ja ilmoittautumisesta:
Kirjoittaja
Sariseelia Sore (TkT) toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä. Hänen asiantuntemuksensa painottuu digitaalisiin ratkaisuihin ja kestävään kehitykseen. Tällä hetkellä hän työskentelee asiantuntijana KIVAKIRA‑hankkeessa.
Linkit
European Commission. 2020. Renewed sustainable finance strategy and implementation of the action plan on financing sustainable growth. Directorate-General for Financial Stability, Financial Services and Capital Markets Union. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://finance.ec.europa.eu/publications/renewed-sustainable-finance-strategy-and-implementation-action-plan-financing-sustainable-growth_en
Hahkala, H. & Tohka, A. 2023. Vaarantaako osaamisvaje hiilineutraaliustavoitteet? Talotekniikka-lehti 3.7.2023. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://talotekniikka-lehti.fi/blogit/vaarantaako-osaamisvaje-hiilineutraaliustavoitteet/
Koskinen, S. 2024. Hiilijalanjäljellä kilpailuttaminen – uudenlainen työkalu kohti hiilineutraalia rakentamista. Puuinfo 29.5.2024. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://puuinfo.fi/2024/05/29/hiilijalanjaljella-kilpailuttaminen-uudenlainen-tyokalu-kohti-hiilineutraalia-rakentamista/
Salonen, P., Weck, M., Sore, S. & Steen, H. 2025. Adoption barriers to circular business models in SMEs: A financial perspective. In Human Factors in Design, Engineering, and Computing. AHFE 2025 International Conference, AHFE Open Access, Vol. 199. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.54941/ahfe1007007
Toivettula, K. 2025. Kiertotalous ja digitalisaatio muokkaavat rakentamisalan osaamistarpeita. Metrospektiivi 12.5.2025. Viitattu 14.5.2026. Saatavissa https://metrospektiivi.metropolia.fi/2025-05-12-artikkeli/kiertotalous-ja-digitalisaatio-muokkaavat-rakentamisalan-osaamistarpeita/
van der Steen, H., Weck, M., Sore, S. & Salonen, P. 2025. Circular procurement in construction: Drivers, practices, performance. In Human Factors in Design, Engineering, and Computing. AHFE 2025 International Conference, AHFE Open Access, Vol. 199. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.54941/ahfe1007008
Ympäristöministeriö a. Vähähiilinen rakentaminen. Viitattu 12.5.2026. Saatavissa https://ym.fi/vahahiilinen-rakentaminen
Ympäristöministeriö b. Rakentamislaki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://ym.fi/rakentamislaki
Ympäristöministeriö c. Rakentamisen kiertotalous. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://ym.fi/rakentamisen-kiertotalous
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2026. Kiinteistö- ja rakennusala tarvitsee uutta osaamista – hae mukaan maksuttoman KIRA-kestävyysosaaja-verkkokoulutuksen testijaksolle. Uutinen 13.5.2026. Viitattu 2.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/uutiset/kiinteisto-ja-rakennusala-tarvitsee-uutta-osaamista-hae-mukaan-maksuttomaan-kira
