Tekoäly on tullut huimalla vauhdilla osaksi markkinointia, ja erityisesti kuvasisällöissä muutos on ollut uskomattoman nopea. Vielä muutama vuosi sitten laadukkaan visuaalisen sisällön tuottaminen vaati aikaa, budjettia ja teknistä osaamista. Tai jopa studioympäristöä erillisine henkilökuntineen. Nyt moni näistä asioista on muuttunut tai vähintäänkin helpottunut.
Missä tekoäly voi oikeasti auttaa ja milloin ei?
Tekoäly on parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan nopeutta ja vaihtoehtoja. Yhdestä ideasta voidaan tuottaa useita variaatioita eri kanaviin, kuvakokoihin ja kohderyhmille ilman, että jokaista versiota tehdään käsin. Tai tilataan ulkopuoliselta graafikolta.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:
– saman kampanjan kuva voidaan tehdä eri formaatteihin
– sama visuaalinen idea voidaan toteuttaa usealle kohderyhmälle eri variaatioina
– sisältöä voidaan tuottaa eri sesonkeihin nopeasti ilman uutta kuvausta.
Tilanteissa, joissa sisältöä tarvitaan paljon, tekoäly tuo selkeää etua. Se ei poista työn tarvetta, mutta se poistaa monia tuotannon pullonkauloja. Tekoäly toimii hyvin ideoinnissa, tyhjän paperin kammon kampittamisessa ja erilaisten variaatioiden tuottamisessa.
Toisaalta taas tilanteissa, joissa viestin uskottavuus perustuu oikeisiin ihmisiin tai aitoihin kokemuksiin, vaaditaan luonnollisia ja aitoja kuvia. Tekoälyn luomat kuvat voivat monesti olla liian ”täydellisiä” näköisiä ilman reaalimaailman pientä epätäydellisyyttä ja rosoisuutta. Esimerkiksi täysin sileät ihmiskasvot ilman ensimmäistäkään juonnetta tai rypyn alkua näyttää ihmissilmään jokseenkin muoviselta ja epärealistiselta kuvituskuvalta.
Kaikki lähtee hyvästä ohjeesta
Tekoälykuvien luominen on pitkälti ohjeistamista. Käytännössä kaikki lähtee promptista eli tekoälylle annetusta ohjeesta. Varsin toimiva peruskaava on hyvin yksinkertainen:
aihe + tyyli + tunnelma + tekniset määrittelyt.
Mitä tarkempi prompti saadaan määriteltyä, sitä lähempänä haluttua lopputulosta yleensä ollaan. On myös huomioitava, että harvoin ensimmäisenä saatu versio on se paras, ja erityisesti tekoälyavusteisessa kuvatuotannossa on syytä hyväksyä myös täysin pieleen menneet yksittäiset lopputulokset.
Jos oma promptaustaito ei tunnu riittävän tai se tuntuu liian monitahoiselta, niin tekoälyltä voi pyytää myös valmiin tilanteeseen ja tarpeeseen sopivan promptin vaikkapa ihan puhekielisesti. Tämä työtapa helpottaa monesti todella paljon kuvatuotantoa, kun lopullinen kuvan luontiin käytettävä prompti on saatu heti mahdollisimman kattavaksi.
On myös huomioitava, että sama prompti voi tuottaa täysin erilaisia lopputuloksia eri tekoälysovelluksilla. Tämä on samaan aikaan sekä mahdollisuus että haaste. Tekoälykuvatuotannossa lopputulos ei ole edelleenkään täysin ennalta-arvattava.
Tekoäly kuvien muokkaajana
Monesti markkinoijan suurin hyöty ei välttämättä synny kuvien luomisesta, vaan niiden muokkaamisesta. Tekoälyllä voidaan varsin helposti esimerkiksi:
– parantaa olemassaolevien kuvien laatua
– muuttaa valaistusta tai värimaailmaa
– poistaa tai lisätä kohteita ja taustoja
– yhdistää kuvia
– ottaa tyyli tai tietty elementti toisesta ns. referenssikuvasta
– sovittaa sama kuva eri kanaviin.
Eli jos aiemmin tekoälyn generoima kuva oli joko hyvä tai huono, muokkauksen avulla sitä voidaan kehittää paremmaksi jatkopromptien tai referenssikuvien avulla. Tämä luo paljon helpotusta kuvien muokkaukseen riittävä aitous ja inhimillisyys säilyttäen. Esimerkiksi pilvisellä säällä kuvattu muutoin hyvä kuva saadaan parhaimmillaan sekunneissa aurinkoisen sään kuvaksi.
Juuri näitä edellä mainittuja asioita, toiminnallisuuksia ja käytäntöjä on käsitelty LAB-ammattikorkeakoulun Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeen kevään 2026 valmennuksissa Imatralla (LAB 2026). Suosittelenkin jokaista kuvasisältöjen kanssa työskenteleviä tarkastamaan, voisiko tekoäly auttaa työtehtävissä. Ja kannattaa muistaa, että kehityksen vauhti on huima – jos jokin ei vielä viime kuussa ollut mahdollista, se voi olla mahdollista tänään.
Artikkelissa on käytetty tekoälyä rakenteen muotoilussa, otsikoinnissa ja ingressissä.
Kirjoittaja
Sampo Kokkonen on markkinoinnin lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä. Hän toimii myös sisällöntuotannon ja tekoälyn asiantuntijana Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille -hankkeessa.
Lähteet
LAB. 2026. Älyä markkinointiin – tekoälyä Kaakkois-Suomen maaseudun yrityksille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/alya-markkinointiin-ks
