Ilmastonmuutos ja työelämä

Turve on puhuttanut MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa 2,5 vuotta. Hankkeen tavoitteena oli pyrkiä elvyttämään erilaisin toimin maaseudun elinvoimaa, joka on kärsinyt turvetuotannon alasajossa. Olemme järjestäneet tulevaisuus- ja muutoskyvykkyysvalmennuksia, kiertäneet kaikki Etelä-Karjalan pienet kunnat, pari suota, keskustelleet kuntalaisten, kunnanhallitusten, yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa. (LAB 2026.) Edelleen kuitenkin turvesoiden tilanne on sikäli avoin, että paljon puhutaan turpeen tarpeesta huoltovarmuuden kannalta ja samalla edistetään turvesoiden ennallistamista ja niiden käyttöä aurinko- ja tuulivoimapuistoina.

Suomessa on noin 90 000 hehtaaria entisiä turvetuotantoalueita, näistä on ennallistettu enintään 9000 hehtaaria. Ennallistaminen on ainut keino, jolla voidaan estää päästöt vesistöön ja ilmastoon. Soita on muunnettu aurinko- ja tuulipuistoiksi, metsitetty ja laitettu pelloiksi. Näistä isoin negatiivinen ympäristövaikutus on peltokäytöllä, mutta myös metsittymisessä turve hajoaa ja kuivuu. Sama vaikutus on, jos entiselle turvesuolle ei tehdä mitään. Turpeen hajoaminen tarkoittaa isoja päästöjä ilmastoon ja vesistöön. Soiden ennallistamisessa rahkasammal on osoittautunut hyväksi. Se sitoo vettä ja luo happamat ja hapettomat olosuhteet, joka taas auttaa turpeen kertymisessä. Rahkasammal luo soille kumpareita, ja sen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että se syö metaania. (Savusalo 2025.)

[Alt-teksti: laakea ja avara maaseutunäkymä, vihreitä peltoaukeita ja kaukana joitakin asuinrakennuksia.]
Kuva 1. Sata vuotta sitten kuivatettiin Konnunsuo vankilaa ja peltoja varten. (Kuva: Minna Tynkkynen)

Työelämävaikutukset

Ilmastonmuutoksen toimet vähensivät turpeen alasajon myötä maaseudulla suoraan turpeeseen liittyviä työtehtäviä. Ennallistaminen ja muut mahdolliset turvesoille tehtävät toimet voivat kuitenkin luoda myös uudenlaisia työpaikkoja maaseudulle. Moilanen & al. (2023) totesivat ilmastonmuutoksen muuttavan joitakin työnkuvia ja luovan myös kokonaan uusia ammatteja. Ilmastonmuutos edellyttää monissa ammateissa ja työnkuvissa uusien tietojen ja taitojen haltuun ottamista. Suurimmat muutostarpeet on varmasti teollisuudella, energiantuotannolla, kuljetus- sekä varastointi-alalla. Nämä alat vastasivat lähes 85 prosentista hiilidioksidipäästöistä vuonna 2021. Samaisessa tutkimuksessa todettiin asiantuntija-ammatteihin ja tuotannollisiin työntekijäammatteihin siirtymän vaikutusten iskevän eniten, vähäisimpiä suoria vaikutuksia on ennakoitu tulevan palvelualan sektorin työpaikkoihin.

Moilasen ym. tutkimuksessa kysyttiin myös työntekijöiden mielipiteitä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta työelämään. Vastaajia oli 1971 kaikilta toimialoilta. Harva, vain kolme prosenttia, pelkäsi menettävänsä työnsä, ikäryhmien ja sukupuolien välillä erot eivät olleet suuria, vähän enemmän eroja tuli koulutustaustan perusteella, kuitenkin matalammin koulutettujen osuuskin nousi vain viiteen prosenttiin. Uusiin ja kiinnostaviin työmahdollisuuksiin luottavia oli kaksi kertaa enemmän korkeammin koulutetuissa kuin matalammin koulutetuissa.

Turpeen roolista kiistellään

Turvesuolla on perinteisesti työskennellyt enimmäkseen matalasti koulutettuja miehiä, joista monet monialayrittäjinä. Tästä syystä turvetuotannon alasajon vaikutusta työllisyyteen on vaikea laskea. (Harvistola 2024.)

Maaseudulla turvetuotannon parissa työkennelleiden lähipiiri on kuitenkin ollut huolissaan yrittäjien toimeentulon vähenemisestä ja yrittäjien psyyken kestämisestä. Haastatteluissa on käynyt selväksi, että ilmastonmuutosta pitää hillitä, mutta yhdeltä ammattiryhmältä nopea ansaintakeinon pois vetäminen on vaarantanut paitsi yrittäjien elämää myös maaseudun elinvoimaa. Tähän on onneksi kaavailtu tukipakettia. (Tynkkynen 2026.)

Toki tukipakettikaan ei ole varma hallituksen kiistellessä energiaturpeen tuotannon tukemisesta. Kiista koskee sitä, onko kyseessä turpeentuottajille tarkoitettu tuki vai tuki yleisemmin energian saatavuuden varmistamiseksi talvella. Tämän ratkeaminen selventää vähän turpeentuottajien tilannetta ja voi antaa varmuutta siihen, mihin tulevaisuudessa voi keskittyä. (Muhonen 2026.)

Kirjoittaja

Minna Tynkkynen on LAB-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija, joka työskentelee MAMIKSA-hankkeessa asiantuntijana yritysrajapinnassa.

Lähteet

Harvistola, M. 2024. Turvetuotannon alasajo ja kestävyyssiirtymä Etelä-Karjalassa. LAB Pro. Viitattu 16.5.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/turvetuotannon-alasajo-ja-kestavyyssiirtyma-etela-karjalassa/

LAB. 2026. MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Moilanen, F. Ala-Laurinaho, A. & Alasoini, T. 2024. Ilmastonmuutos työn arjessa. Kyselytutkimus suomalaisten työntekijöiden näkemyksistä. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 16.5.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/43da862a-9848-4ec9-84bd-d31894643111/content

Muhonen, T. 2026. Purra pysäytti koko budjetin: Syynä ankara kiista turpeesta. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012037491.html

Savusalo, S. 2025. Tuhansia hehtaareja turvesoita poistuu käytöstä-ennallistamisessa auttaa ”maaginen” rahkasammal. Yle. Viitattu 3.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20179953?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Tynkkynen, M. 2026. Taipalsaarelaisten ajatuksia kestävyyssiirtymästä. LAB Focus. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/taipalsaarelaisten-ajatuksia-kestavyyssiirtymasta/