Yrittäjä ja resilienssi

MAMIKSA ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hankkeessa olemme työskennelleet monien yrittäjien kanssa pitäen heille muun muassa tulevaisuus- ja muutoskyvykkyysvalmennuksia. (LAB 2026.)

Muutoskyvykkyys ei sanana tule esiin kielitoimiston sanakirjassa, vaikka siitä nykyisten maailman mullistusten aikana puhutaankin yrityskentässä. Kirjallisuudessa puhutaan usein vain muutosjohtamisesta, jonka ilmiö muutoskyvykkyys on. Pienyrittäjälle taas sana muutosjohtajuus voi tuntua vieraalta, varsinkin jos on yksinyrittäjä tai työntekijöitä on vain muutama. Toimimisen valmius ja toimintakyvyn säilyttäminen muuttuvissa tilanteissa käsitetään yleisimmin muutoskyvykkyytenä. Jotta muutoskyvystä tulee toimintaa siihen, tarvitaan kykyä, halua ja mahdollisuuksia. (Hirvola 2022.) Hankkeen alussa huomasimmekin, että moni maaseudun yrittäjä ihmetteli muutoskyvykkyys sanaa, mutta nyt sitä on onnistuttu heillekin jalkauttamaan.

Henkinen muutosjoustavuus eli resilienssi auttaa haastavissa tilanteissa, joita muutos usein tuo tullessaan, ja sillä on kolme vaihetta, joista ensimmäinen on tosiasioiden tunnustaminen, jolloin henkilö pohtii tilannetta ja syytä miksi siinä tilanteessa on. Seuraavaksi tulee selviytymisvaihe, jolloin selviää kuinka vallitsevan tilanteen voi muuttaa parempaan suuntaan. Viimeisessä vaiheessa on aika kasvaa ja pohtia, mitä oppi tilanteesta ja kuinka toimia niin, ettei vastaavaa tilannetta enää syntyisi. (Oulasmaa & Pesonen 2022.)

Ihmisille tulee väistämättä erilaisia vastoinkäymisiä elämänsä aikana, ja ne voivat koskea niin yksityiselämää kuin työelämääkin. Usein pienyrittäjälle työ- ja yksityiselämä limittyvät hyvin vahvasti, jolloin vastoinkäyminen toisessa heijastuu yleensä myös toiseen. Tällöin tarvitaan vahvaa resilienssiä. Omaa resilienssikyvykkyyttä voi vahvistaa miettimällä, ovatko omassa elämässä kunnossa Poijulan (2018) löytämät yhdeksän tekijää, eli: liikunta, myönteinen asenne, optimistisuus, huumori, käyttäytymisen hallinta, kyky uudelleenarvioida, mindfulness, sosiaalinen tuki sekä yhteys luontoon. Näiden tekijöiden summa kertoo resilienssin tasosta.

Yrittäjän ominaisuuksia

Vuonna 1961 psykologi Edgar H. Schein aloitti johtamiskorkeakoulusta valmistuneille reilun vuosikymmenen kestäneen tutkimuksen, jossa löysi kahdeksan eri ura-ankkuria, jotka ohjaavat ihmisiä uravalinnoissa. Ura-ankkurit hänen mukaansa olivat: johtajuus, ammatillisuus, itsenäisyys, luovuus, turvallisuus, palveluhalukkuus, haasteiden hakeminen ja kokonaistasapainon etsiminen. Alkuun hän luuli, että ihmistä ohjaa yksi johtava ankkuri, mutta kävi selväksi, ettei näin ollut, vaan ihmisellä voi olla monta ankkuria. Alkuperäinen ankkuri ei täysin muutu, vaan jalostuu työkokemusten ja itsetuntemuksen lisääntyessä. (Järlström 2002.)

Ammattimaisuus, lahjakkuus ja palo tietyn asian tekemiseen ovat usein yrittäjän syitä alkaa yrittäjäksi; joskus menestyvät yritykset ovat alkaneet harrastuksen muututtua yritystoiminnaksi. Itsenäisyys voi sysätä nimenomaan yksinyrittäjäksi, jolloin kukaan ei määrää, miten työt aikatauluttaa. Itsenäiset ihmiset eivät usein viihdy työssään, jos heillä on tiukat työajat, säännöt ja normit. Luovuus on tärkeä piirre yrittäjälle, eikä luovuus tarkoita sitä, että osaat maalata kauniin taulun, vaan sitä, että pystyy kehittämään ja luomaan omista ideoista näkyvää toimintaa.

Turvallisuus ei välttämättä ole se ison ankkuri yrittäjän elämässä, yrittämisessä on kuitenkin aina riskinsä, vaikka riskejäkin voi ottaa pieniä tai suuria. Palveluhalukas ihminen haluaa ratkaista toisen ihmisen ongelman, tällaisia yrittäjiä löytyykin usein esimerkiksi kauneudenhoitoalalta. Haasteiden hakijat yrittäjinä kasvattavat usein yritystään nopeassakin tahdissa, heille tärkeintä on voittaa, joko itsensä tai muut. Kokonaistasapainon etsiminen onkin se ura-ankkureista, joka on yrittäjälle ehkä vaikein toteuttaa, mutta joka on tärkein resilienssin kannalta. (Pernaa 2020.)

Olemme MAMIKSA-hankkeessa tavanneet 2,5 vuoden aikana satoja yrittäjiä, ja kyllä heissä kaikissa on ollut jokin johtava ura-ankkuri, höystettynä muilla ura-ankkureilla.

Lähteet

Hirvola, P. 2022. Menetelmiä ja työkaluja muutokseen. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://arkisto.sitra.fi/aiheet/muutoskyky/

Järlström, M. 2002. Itsetuntemuksesta voimaa työssä jaksamiseen, Löydä ura-ankkurisi. Vaasan yliopisto. Vaasa: Oy Ykkös-Offset Ab. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa https://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-052-5.pdf

LAB. 2026. Mamiksa ─ maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Oulasmaa, M. & Pesonen, M., 2022. Suoraa palautetta. e-kirja. Alma Talent Oy. Primo hakupalvelu.

Pernaa, T. 2020. Uramuotokuvia ─ Pitkittäinen monitapaustutkimus teknillistaustaisten hankinnan vastuuhenkilöiden urista ja ura-ankkureista. Väitöskirja, Turun yliopisto. Viitattu 4.6.2027. Saatavissa https://www.utupub.fi/server/api/core/bitstreams/99eced3c-6b23-40e5-9f5d-078e9e87cee7/content

Poijula, S. 2018. Resilienssi ─ Muutosten kohtaamisen taito. Raamatutrükikoda. Tallinna: Viro.