Tekstiilien tunnistuksen kehittäminen mahdollistaa käytöstä poistuvien tekstiilien kierrossa pysymisen, koska tunnistamalla tekstiilien ominaisuuksia ne pystytään ohjaamaan helpommin oikeaan jatkohyödyntämiskohteeseen. OmniTexLux – AI-tehostettu tekstiilitunnistus -hankkeessa keskitytään tunnistuksen kehittämiseen hyödyntämällä lähi-infrapunaan pohjautuvia tunnistusteknologioita (HSI, NIRS).
Tutustu tarkemmin OmniTexLux-hankkeeseen
Hanke järjesti maaliskuussa 2026 Syvemmälle tekstiilien tunnistukseen -tilaisuuden, joka kokosi yhteen parikymmentä tekstiili-, ympäristö- ja teknologiapuolen osaajaa. Hankekuulumisten ja tekstiililaboratoriokierroksen jälkeen siirryttiin antoisaan työpajatyöskentelyyn, jossa kehitettiin tekstiilien tunnistusta.
Digitaalinen kirjasto ratkaisuksi uusien käyttökohteiden löytämiseen vaikeasti kierrätettäville tekstiileille
OmniTexLux-hankkeessa on tarkoituksena luoda mahdollisimman hyvin kaikkia palveleva digitaalinen kirjasto, johon sisältyisi mahdollisuus tunnistaa näytteistä eri ominaisuuksia koneellisin menetelmin. Työpajaan osallistuneilta pyydettiin ajatuksia siitä, minkälaisia ominaisuuksia digitaalisen tekstiilikirjastoon kaivattaisiin. Alla olevassa kuvassa 2 havainnollistetaan eri ominaisuuksien merkitystä niin kutsutussa treemap-kuvaajassa, jossa laatikon koko kuvaa sen suhteellista tärkeyttä.
Työpajan avoimista vastauksista on voitu kiteyttää kuvan 2 mukaiset kategoriat, joiden sisällä ovat muun muassa kankaan rakenteen, kunnon, nyppyisyyden ja muiden laatukriteerien automaattinen arviointi sekä materiaalitieto ja arvokkuus. Digitaalisen kirjaston vaatimuksien kattavuus laajenee suureksi, ja aivan kaikkia toivottuja ominaisuuksia ei kyetä ratkomaan hankkeen aikana, mutta automaattisten menetelmien avustuksella kyetään vastaamaan hyvin moniin toiveisiin.
Tunnistusteknologiat mahdollistavat tekstiilin tehokkaan jatkohyödyntämisen
Työpajassa nousi yhtenä merkittävimmistä ratkaistavista haasteista kierrätysmateriaaleista valmistettujen tuotteiden laatu ja kestävyys. Kierrätyksen tulisi mahdollistaa tekstiilituotteiden säilyminen mahdollisimman pitkään kierrossa myös kierrätysprosessien jälkeen. Tyypillisin tämänpäiväinen tekstiilien kierto toteutuu mekaanisten prosessien läpi, jolloin kuitupituuden aleneminen johtaa väistämättä heikkolaatuisempaan lopputuotteeseen, jos tuotettua kierrätysmateriaalia ei sekoiteta neitseellisiin materiaaleihin (Heikkilä ym. 2025, 39–41, 44). Tuolloinkin lopputuote on heikompi kuin puhtaasti neitseellisistä raaka-aineista valmistettu, ja lisäksi lisätty prosessointi nostaa kierrätysmateriaalien hintaa. Täten niiden houkuttelevuus koetaan haasteeksi. (Heikkilä ym. 2025, 20–22, 44.)
Eräänlaisena kiertoreittinä pidetään toki sivuvirtamateriaaleista valmistettuja kierrätysmateriaaleja, mutta tekstiilien erilliskeräyksen luoman suuren poistotekstiilien määrän takia joudutaan valmistelemaan uudentyyppisiä keinoja. Yhtenä osaratkaisuna nähdään kierrätyksen tehostaminen esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen. Työpajassa pohdittiin, että tekoäly voi tuoda apua esimerkiksi tuotteiden hinnoitteluun.
Lähi-infrapunaan pohjautuvien automatisoitujen laitosten kyky prosessoida materiaalivirtoja pyörii kymmenissätuhansissa tonneissa vuorokaudessa (Arvez ym. 2025, 9). Lisäksi OmniTexLux-hankkeessa edistetään haastavien materiaalien tunnistamista ja poistamista jätevirroista, jolloin prosessin loppupäässä materiaalit olisivat eriteltynä väreittäin, materiaaleittain ja jopa laadullisesti. Tehostamalla jaottelua jatkoprosesseihin voidaan syöttää homogeenisempia ja lähempänä neitseellisiä materiaaleja vastaavia jakeita, minkä katsotaan olevan tuotantoketjuille houkuttelevampaa kuin nykyinen sekalaisempi jae.
Suuri haaste erilliskeräyksen aloittamisen jälkeenkin ovat suuret materiaalimäärät laajassa logistisessa verkostossa, joka korostuu erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, kuten Suomen pohjoisosissa. Automaattiset laitokset voisivat tehostaa materiaalien prosessointeja ja mahdollistaa materiaalien kohdentamisen isompiin ja symbioottisiin teollisuuskeskittymiin. Sellaisessa ratkaisussa muun muassa selluloosapohjaiset materiaalit voitaisiin prosessoida yhdessä kokonaisuudessa esimerkiksi muuntokuituiseksi tekstiiliksi ja paperiksi.
Työpajassa korostui myös toive uusiokäyttökohteiden, kuten second-hand-ratkaisujen, kehittämiseen. Tämä vaatii jonkin verran kuluttajatottumuksien muuntautumista, jota toki on jo havaittavissakin nuoremmilla sukupolvilla. Kierrätyskasvatus nähtiin tarpeellisena, ja kädentaitojen ylläpitäminen mahdollistaa nuorten toivomaa kustomointia ja tekstiilien uudelleenkäyttöä. Toiveita esitettiin myös monimuotoisesta tekstiilien kierrättämisestä; kaikkea materiaalia ei tarvitse prosessoida uudelleen materiaalina, vaan entisaikojen perinteiden ylläpitäminen voisi toimia materiaalitulvan hillitsijänä.
Kirjoittajat
Enni Arvez työskentelee teknologiayksikön TKI-asiantuntijana. OmniTexLux-hankkeessa hän toimii projektipäällikkönä.
Niko Rintala työskentelee teknologiayksikön TKI-asiantuntijana ja kehitysinsinöörinä. OmniTexLux-hankkeessa hän toimii laboratorioinsinöörinä.
OmniTexLux-hankeen toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen rahoittaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Lähteet
Arvez, E., Rintala, N. & Kharbach, M. 2025. Yhteenveto tekstiilien tunnistuksen nykytilasta. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-511-7
Heikkilä, P. (toim.)., Arvez, E., Hannula, S., Heikinheimo, L., Heinonen, E., Hokkanen, M., Huhta, M., Järvinen, S., Kalliomäki, H., Kielo, A., Koivula, A., Kärkkäinen, E., Launonen, M., Lehtinen, E., Mäkelä, S-M., Mäkiö, I., Määttänen, M., Nurmi, P., Periyasamy, A., Raipale, N., Raiskio, S., Raitala, E., Rintala, N., Ruokamo, A., Saarimäki, E., Seppälä, H., Tanner, H., Tuovila, H., Virta, M. & Kamppuri, T. 2024. Towards Sustainable Textile System with Telavalue. VTT Research Report, VTT-R-00390-23, Revision 2025. VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/122185555/Telavalue_ProjectReport_Public_FinalRev2025.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. OmniTexLux – AI-tehostettu tekstiilitunnistus. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/omnitexlux-ai-tehostettu-tekstiilitunnistus
