Karttakyselyillä laajempaa osallistumista

Karttapohjaiset osallistumismenetelmät, lyhyemmin karttakyselyt, ovat yksi paikkatietopohjaisten osallistumismenetelmien muoto. Karttakysely on internet-työkalu, jonka avulla osallistuja voi paikantaa digitaliselle kartalle kokemuksellista tai käyttäytymistä koskevaa tietoa. Tämä luo uuden kokemuksellinen tietokannan paikkatietojärjestelmiin. (Kyttä & Kahila 2006.) Menetelmän käyttö on yleistynyt viime vuosina muiden sähköisten osallistamismenetelmien mukana, ja sitä on hyödynnetty esimerkiksi Helsingin yleiskaavan suunnittelussa.

Lahden kaupunki hyödyntää karttakyselyitä osana kaavoitusprosessin osallistamista. Karistonmäen kaavarunkoalueen osallisille toteutettiin karttakysely osana opinnäytetyötä. Kyselyn tavoitteena oli kerätä lähtötietoja alueelta kaavoittamisen tueksi sekä saada tietoa tulevaisuuden toiveista. Kyselyssä vastaajan oli mahdollista merkata kartalle paikkoja sekä piirtää reittejä. Paikkoja ja reittejä oli mahdollisuus kuvailla tarkemmin omin sanoin tai valita valmiista valikosta sopiva kuvaus.

KUVA 1. Kuvaleike karttakyselyn osiosta, jossa vastaajat saivat merkata kartalle suosikkipaikkojaan. Kuva: Riikka Mattila

Karttakyselyiden hyödyt

Yksi karttakyselyiden hyvä puoli on se, että vastaajien kokemukset saadaan liitettyä fyysiseen ympäristöön, jolloin kokemukset saavat osoitteen ja koordinaatit. Osallistuminen ei myöskään ole sidottuna paikkaan tai aikaan, jolloin menetelmällä voidaan parhaimmillaan tavoittaa suuri määrä osallisia. Tällöin palautetiedon kerääminen on joustavaa ja vuorovaikutus osallisten, suunnittelijoiden ja päättäjien välillä lisääntyy. (Kyttä & Kahila 2006.)

Lahden kaupungilla on käytössä järjestelmä, jossa kerätty data arkistoidaan käytössä olevaan paikkatietojärjestelmään, johon kaikilla kaupungin työntekijöillä on pääsy. Tämän avulla kaavoittajat voivat hankkeen alussa tarkistaa, millaista tietoa alueelta on jo kerätty ja millaista tietoa tarvitaan olemassa olevan datan tueksi. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa, kuin kaavoituksen hankkeissa.       Osallisia saatetaan pyytää osallistumaan samalla alueella oleviin hankkeisiin useita kertoja.

Karttakyselyyn vastattiin Lahdessa runsaasti

Karistonmäen kaavarunkokyselyyn vastasi 475 henkilöä. Karttapaikannuksia tehtiin yli 2000 kertaa ja erilaisia reittejä piirrettiin yli 300 kappaletta. Kyselyllä tavoitettiin hyvä määrä vastaajia ja heiltä saatiin arvokasta tietoa alueesta. Karttakyselyiden hyötyjä tarkastelleessa tutkimuksessa huomattiin, että menetelmä mahdollistaa positiivisen palautteen keräämisen, mikä on poikkeuksellista muihin osallistumismenetelmiin verrattuna (Kahila-Tani ym. 2019). Tämä piti paikkansa myös tässä kyselyssä, vastaajat merkitsivät selkeästi eniten suosikkipaikkojaan ja -reittejään kartalle. Osallistamisprojektia voidaan jatkaa edelleen julkaisemalla kooste kyselyn tuloksista sekä käsittelemällä vastauksia osallisten kanssa esimerkiksi asukasillassa tai työpajassa. (Mattila 2020.)

KUVA 2. Kaaviossa on esitetty karttapaikannusten määrät kategorioittain. Suosikkipaikkoja ja -reittejä merkittiin selkeästi eniten. Kuva: Riikka Mattila

Kirjoittajat

Riikka Mattila opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikkaa ja tutki opinnäytetyössään karttapohjaisten osallistamismenetelmien hyödyntämistä kaavoitusprosessissa. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lahden kaupunki.

Raine Vihelmaa toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja ohjasi Riikka Mattilan opinnäytetyötä.

Lähteet

Kahila-Tani, M., Kyttä, M. & Geertman, S. 2019. Does mapping improve public participation? Exploring the pros and cons of using public participation GIS in urban planning practices. Landscape and Urban Planning 186: 45-55. [Viitattu 20.4.2020]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/333536006_Does_mapping_improve_public_participation_Exploring_the_pros_and_cons_of_using_public_participation_GIS_in_urban_planning_practices

Kyttä, M. & Kahila, M. 2006. PehmoGIS Elinympäristön koetun laadun kartoittajana. Otamedia Oy. [Viitattu 16.4.2020]. Saatavissa: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/862/isbn9789512288328.pdf?sequence=1 [PDF]

Mattila, R. 2020 Karttapohjaisten osallistumismenetelmien hyödyntäminen kaavoituksessa. Case: Karistonmäen kaavarunko. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518823

Linkit

Linkki 1. Yle. 2015. Helsinkiläiset kutsutaan suunnittelemaan yleiskaavaa karttapalvelussa. [viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-6915604

Kuvat

Kuva 1. Mattila, R. 2020 Karttapohjaisten osallistumismenetelmien hyödyntäminen kaavoituksessa. Case: Karistonmäen kaavarunko. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, 19. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518823

Kuva 2. Mattila, R. 2020 Karttapohjaisten osallistumismenetelmien hyödyntäminen kaavoituksessa. Case: Karistonmäen kaavarunko. LAB-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, 23. [Viitattu 27.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518823

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.