Opinnäytetyön tekeminen on hyvin monivaiheinen prosessi, jossa alkuun pääseminen, aiheen laajuus ja sopivien lähteiden löytäminen voivat tuntua haastavilta. Tässä kirjoituksessa avaamme, missä vaiheissa ja miten tekoälystä voisi olla apua sekä millaisia havaintoja sen hyödyntämisestä omassa opinnäytetyössäni tehtiin.
Tekoälyn käytännön hyödyt opinnäytetyössä
Ennen tekoälyn käyttöä on tärkeää tarkistaa oman koulun laatima ohje sen käyttöön liittyen. Lisäksi tulee olla tietoinen siitä, millä tavoilla tekoälyä saa hyödyntää, sekä tiedostaa, että opiskelija on aina itse vastuussa sen oikeasta käytöstä. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025.)
Oman opinnäytetyöni aiheena oli suomalaisen ja yhdysvaltalaisen ensihoitajakoulutuksen eroavaisuudet ja yhtäläisyydet (Kakkonen 2026.) Tekoälyä käytettiin erityisesti tiedon jäsentelyssä ja hakusanojen muotoilussa. Hakusanojen avulla hahmoteltiin, millaisilla käsitteillä ja yhdistelmillä aiheeseen liittyvää tietoa kannattaisi lähteä etsimään eri tietokannoista. Tekoäly ei siis varsinaisesti etsinyt lähteitä, vaan sitä hyödynnettiin niiden löytämisen tukena.
Tekoälyn käyttö osoittautui toimivaksi erityisesti hakusanojen muotoilun jäsentelyssä. Tekoälyn avulla löydettiin tutkimuskielessä käytettyjä käsitteitä, joita ei välttämättä olisi muuten osattu ottaa huomioon. Tekoälyllä pystytään muokkaamaan hakusanoja saman aihepiirin sisällä, minkä avulla voidaan löytää vaihtoehtoisia ilmaisutapoja (Hughes 2023.) Hakusanojen muotoilu tekoälyn avulla myös sujuvoitti tiedonhakua. Sopivia lähteitä oli helpompi löytää, kun hakusanat olivat yksityiskohtaisempia.
Lahdenperän (2024) mukaan tekoälyä voidaan käyttää opinnäytetyön suunnitteluvaiheessa ja aiheen ideoinnin tukena. Sen avulla voidaan tarjota erilaisia näkökulmia, joissa voidaan lähteä etenemään ja muokkaamaan aihetta tutkimuskysymykseksi. Omassa opinnäytetyöprojektissa tekoälystä olikin parhaiten apua ihan alussa, kun oli epäselvää mistä lähteä liikkeelle. Se auttoi tutkimuskysymyksen muokkaamisessa ja aiheen rajaamisessa, jotta opinnäytetyön kokonaisuudesta ei muodostuisi liian hajanainen ja poukkoileva.
Tekoälystä voi olla hyötyä kirjoitetun tekstin selkeyttämisessä ja kieliasun tukena. Vaikeasti ymmärrettäville lauseille saadaan tekoälyn avulla vaihtoehtoisia ilmaisutapoja. (Körkkö 2024.) Ulkomaisten lähteiden vuoksi lauserakenteista muodostui ajoittain hyvin monimutkaisia ja hankalasti ymmärrettäviä. Tämän ongelman ratkaisuun tekoälystä oli apua, sillä sen avulla lauseita voitiin lyhentää useammiksi kokonaisuuksiksi sekä lisätä välimerkkejä. Lisäksi tekoäly auttoi selkeyttämään lauserakenteita, jolloin lauseet etenivät kappaleessa loogisemmin eikä jokainen lause alkanut samalla sanalla. Myös tekstin kokonaisuudesta muodostui eheämpi ja vähemmän irrallinen.
Tekoälyn käytön ongelmakohdat
Tekoälyn on välillä haastavaa ”ymmärtää” tekstin kontekstia, jolloin sen tuottamat ehdotukset saattavat olla harhaanjohtavia. Näin ollen tekoäly voi osoittautua epätarkaksi. (Nguyen 2023.) Tämän vuoksi tekoälyn käytössä haasteeksi muodostui taipumus yleistämiseen. Tekoälyn oli haastavaa erotella työssä käytettyjä käsitteitä, ja esimerkiksi ensihoitopalvelun lainsäädäntöön liittyvien säädösten tulkittiin usein koskevan koko Yhdysvaltoja, vaikka osavaltioiden välillä on merkittäviä eroja. Nguyenin (2023) mukaan ihmisen omalla kriittisellä ajattelulla on suuri merkitys, jotta tekstin kanssa ei ajauduta harhaan.
Puhtaasti suomen kielen huollossa tekoäly osoittautui vielä heikoksi. Oikeanlaisten lauserakenteiden muodostamisessa ilmeni vaikeuksia, ja sanojen oikeinkirjoituksessa havaittiin paljon puutteita. Myös lääketieteellisten termien kääntämisessä ja niiden selittämisessä ilmeni ongelmia. Tekoäly ehdotti usein ensimmäisenä johonkin muuhun aihepiiriin liittyvää sanaa, ellei sille erikseen tarkennettu, että kyseessä oli lääketieteellinen termi. Tavallisen arkipäiväisen tekstin kääntäminen tekoälyn avulla onnistui kuitenkin hyvin. Tämä havainto korostaa sitä, että erikoisalojen teksteissä tekoälyn käyttö vaatii erityistä tarkkuutta ja lähdekriittisyyttä.
Opinnäytetyöprosessissa tekoälyn voi nähdä luotettavana kumppanina rajat tunnistaen ja kriittisesti suhtautuen. Tekoälyllä ei voida korvata omia ajatuksia eikä sille voi siirtää vastuuta tiedon paikkansapitävyydestä, mutta oikein käytettynä tekoälystä voi muodostua arvokas tuki kirjoitusprosessin aikana.
Kirjoittajat:
Heidi Kakkonen opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina
Lähteet
Hughes A. 2023. ChatGPT: Everything you need to know about OpenAI’s GPT-4 tool. Science Focus. Viitattu 17.4.2026. Saatavissa: https://www.sciencefocus.com/future-technology/gpt-3
Kakkonen H. 2026. Suomalaisen ensihoitajakoulutuksen (AMK) vertailu yhdysvaltalaisen koulutuksen kanssa: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Lab- ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.4.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/917913/Kakkonen_Heidi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Körkkö S. 2024. ChatGPT opiskelun tukena. Oulun-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.4.2026. Saatavissa: https://.www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/868631/Korkko_Sanna.pdf?sequence=2
Lab-ammattikorkeakoulu 2025. Opinnäytetyö AMK: Tekoälyn käyttö/Lab opinnäytetyöt ja kypsyysnäytteet. Viitattu 17.4.2026. Saatavissa: https://elab.lab.fi/sites/default/files/category-page/2025-10/LAB_teko%C3%A4lyohjeistus_p%C3%A4ivitetty_141025.pdf
Lahdenperä E. 2024. Näkökulmia tekoälyn hyödyntämiseen opinnäytetyössä. Jamk Arena. Viittattu 17.4.2026. Saatavissa: https://arena.jamk.fi/fi/arena-pro/nakokulmia-tekoalyn-hyodyntamiseen-opinnaytetyossa/
Nguyen L-K. 2023. The impact of ChatGPT on the learning process of technology students amongst higher education. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.4.2026. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/811965/Nguyen_Khanh.pdf?sequence=2&isAllowed=y
OpenAI. 2026. Tekoäly on ajatuksen tukena, ei sen korvaajana. ChatGPT. Saatavissa: https://chatgpt.com/
