Opiskelijan ja ohjaajan muodostamalla ohjaussuhteella on suuri merkitys opiskelijoiden harjoittelun sujumiseen ja opiskelijoiden tyytyväisyyteen (Gusar ym. 2020). Opiskelijaohjaajan omat vahvuudet, asenne ja sitoutuminen ohjaukseen vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten toimiva ja luottamuksellinen ohjaussuhde muodostuu. Ohjaajilla tulee olla riittävä osaaminen opiskelijan harjoittelun ohjaamiseen, jotta osaamisen kehittymistä voidaan kokonaisvaltaisesti tavoitteellisesti tukea. (Oikarinen ym. 2021,5.)
Ohjausosaamiseen kuuluu myös kulttuurinen osaaminen (Oikarinen ym. 2021,3). Vieraskielisten opiskelijoiden ohjaukseen liittyvät erityispiirteet voivat aiheuttaa epävarmuutta ohjauksesta ja siitä, miten opiskelijan osaamisen kehittymistä tulisi tukea (Myller ym. 2026, 18). Kieli- ja kulttuuritietoinen työskentely edellyttää, että ohjaaja ymmärtää, miten opiskelijan kulttuuritausta vaikuttaa oppimiseen, hoitotyöhön ja vuorovaikutukseen. Lisäksi siihen liittyy ohjaajan kyky mukauttaa omia toimintatapojaan sekä ohjausmenetelmiään vieraskielisen opiskelijan tarpeiden mukaisesti.
ProHarkka-hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveysalan harjoittelua yhteistyössä työelämän kanssa, jotta vieraskielisten opiskelijoiden ohjaajien ohjausosaaminen vahvistuu ja kieli- ja kulttuuritietoisuutta osataan huomioida entistä paremmin. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ja sen valtakunnallisesta koordinoinnista vastaa Laurea-ammattikorkeakoulu. (LAB 2026.)
ProHarkka-hanke tukee yhteistyötä työelämän ja oppilaitosten välille
ProHarkka-hankkeessa yhtenä toimenpiteenä on työelämäorganisaatioiden ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen. Keskeiset toimenpiteet liittyvät erityisesti vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelun ohjaukseen kehittämällä yhteisiä käytäntöjä ja lisäämällä yhteistyötä.
Opiskelijoiden työelämässä tapahtuvien harjoitteluiden onnistumisen kannalta keskeistä on harjoitteluyksiköiden ja korkeakoulujen välinen tiivis ja toimiva yhteistyö. Sen ja yhteisen ymmärryksen kautta harjoitteluprosessi selkeytyy ja harjoittelun toteutus on laadukasta sekä opiskelijan oppimista tukevaa. Säännöllinen yhteydenpito ja ajantasaisen tilannekatsauksen jakaminen toimijoiden välillä rakentaa yhteistä käsitystä harjoitteluista ja niihin liittyvistä ajankohtaisista tilanteista.
Erilaiset opiskelijaohjaajille suunnatut koulutus- ja yhteistyötapaamiset ovat toimivia rakenteita yhteistyön kehittämiselle ja verkostoitumiselle. (Myller ym. 2026, 17–18.) Toukokuussa 2026 ProHarkka-hanke osallistui Päijät-Hämeen hyvinvointialueella järjestettyyn opiskelijaohjaajille ja -vastaaville suunnattuun iltapäivään. Tapahtumassa käsiteltiin ajankohtaisia opiskelijoiden harjoitteluihin ja ohjaukseen liittyviä teemoja. ProHarkka-hanke oli mukana esittelemässä hankkeen toimintaa, tulevia toimenpiteitä ja miettimässä yhdessä sitä, miten harjoittelun ohjauskäytäntöjä voitaisiin yhdessä kehittää. Hanke herätti mielenkiintoa ja hankkeen toimenpiteisiin haluttiin mukaan pilottiyksikköinä.
ProHarkka-hankkeessa työelämäyhteistyötä on toteutettu tänä keväänä myös säännöllisten tapaamisten ja verkostoitumistilaisuksien kautta. Näistä konkreettisena esimerkkinä on hankkeen käynnistämät virtuaalikahvit, joissa käsitellään ajankohtaisia ja keskeisiä vieraskielisen opiskelijan ohjaukseen liittyviä teemoja. Tilaisuuksissa korostuu avoin keskustelu sekä kokemusten ja toimintatapojen jakaminen.
ProHarkka-hankkeen tavoitteena on muodostaa työelämän ja ammattikorkeakoulujen edustajista koostuva vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelunohjauksen kehittäjäverkosto. Kehittäjäverkoston tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä sekä kehittää vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelun ohjausta. Hankkeen aikana muodostetun verkoston tavoite on jäädä pysyväksi, ja jatkaa yhteiskehittämistä myös hankkeen päätyttyä.
Kirjoittaja:
Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana ProHarkka Etelä-Suomi -hankkeessa.
Lähteet
Gusar, I., Bačkov, K., Tokić, A., Dželalija, B. & Lovrić, R. 2020. Nursing student evaluations on the quality of mentoring support in individual, dual, and group approaches during clinical training: a prospective cohort study. Australian Journal of Advanced Nursing. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://www.ajan.com.au/index.php/AJAN/article/view/83/74
LAB 2026. ProHarkka. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/proharkka
Myller, T., Suikkanen, A. & Mynttinen, M. 2026. Vahvempaa yhteistyötä kansainvälisten sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden työharjoitteluihin –työnantaja näkökulma. Työelämän tutkimus. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/156492/121224?acceptCookies=1
Oikarinen, A., Mikkonen, K., Juskauskiene, E., Kääriäinen, M., Kaarlela, V., Vizcaya-Moreno, M. F., Pérez-Cañaveras, R. M., de Raeve, P., Kaučič, B. M., Filej, B., & Riklikiene, O. 2021. Suositus hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://www.qualment.eu/wp-content/uploads/2021/11/Guideline_QualMent_final_FIN.pdf
