Mitä tapahtuu, jos ensihoitoyksikön arjessa tunnistettu riski jää kirjaamatta, poikkeama käsittelemättä tai henkilöstön osaamisvaje huomaamatta? Ensihoidossa turvallisuus ei synny sattumalta, eikä laatu pysy yllä pelkkien hyvien aikomusten varassa. Omavalvonta ei tarkoita vain säädösten täyttämistä, vaan myös arjen potilasturvallisuuden, laadun ja osaamisen johtamista.
Uudistunut valvontalaki koskee myös ensihoitoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta uudistui valvontalain myötä, joka tuli voimaan 1.1.2024. Sen tarkoituksena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus sekä laadultaan hyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (Finlex 2023). Lain soveltamisalaan kuuluvat palvelujen järjestämisen ja tuottamisen valvonta sekä palveluntuottajan toimintaedellytykset, rekisteröinti ja omavalvonta. Ensihoidon kannalta on olennaista, että valvontalain määritelmissä terveyspalveluihin sisältyy myös terveydenhuoltolain mukainen ensihoitopalvelu (Finlex 2023).
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää sote-palvelujen valvontaa ja koota samaan sääntelyyn julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytyksiä, rekisteröintiä, omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa koskevia säännöksiä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023).
Omavalvonta on arjen johtamisen väline
Omavalvonta ei tapahdu vain johdon pöydällä, eikä omavalvontasuunnitelma ole pelkkä verkkosivuille julkaistu asiakirja. Hyvä omavalvontasuunnitelma kuvaa esimerkiksi vastuut, menettelytavat ja riskienhallinnan keinot niin selkeästi, että se tukee päivittäistä työtä eikä jää irralliseksi dokumentiksi. Suunnitelma on julkinen asiakirja, mutta se ei saa sisältää salassa pidettäviä tietoja. Sen toteutumista on seurattava, havaitut puutteet korjattava ja muutokset julkaistava neljän kuukauden välein (Finlex 2023).
Omavalvontasuunnitelma näkyy ennen kaikkea arjessa: siinä, miten työntekijä tunnistaa riskin, miten esihenkilö reagoi havaintoon ja miten johto varmistaa, että organisaatio oppii tapahtuneesta. Työntekijät havaitsevat usein ensimmäisinä poikkeamia, epäkohtia tai kehittämisen tarpeita. Esihenkilöt mahdollistavat avoimen keskustelun, tukevat ilmoittamista ja vievät havaintoja eteenpäin. Johto puolestaan vastaa rakenteista, resursseista ja yhdessä henkilöstön kanssa rakentaa toimintakulttuuria, joissa turvallisuus ja laatu eivät jää yksittäisten ihmisten vastuulle, vaan ovat osa koko organisaation toimintaa.
Lupa- ja valvontaviraston mukaan omavalvonnalla tarkoitetaan keinoja ja toimia, joilla palvelunjärjestäjä ja palveluntuottaja valvovat, seuraavat ja arvioivat toimintaansa. Omavalvonnalla varmistetaan palvelujen saatavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua, ja se on valvonnan ensisijainen muoto (Lupa- ja valvontavirasto 2026). Ensihoidossa tämä korostuu, koska työtä tehdään nopeasti muuttuvissa tilanteissa, liikkuvassa toimintaympäristössä ja moniviranomaisyhteistyön rajapinnoilla. Omavalvonta voi tarkoittaa esimerkiksi riskien tunnistamista, poikkeamiin reagointia, henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamista sekä sitä, että potilas saa turvallista ja tarkoituksenmukaista apua myös kuormittavissa tai poikkeavissa tilanteissa (Finlex 2023).
Omavalvonta opitaan ennen kuin sitä johdetaan
Koulutuksellisesta näkökulmasta katsoen omavalvonta on tärkeä osa ensihoidon tulevaisuuden osaamista. Koulutuksen tehtävänä ei ole vain välittää tietoa uudistuneesta lainsäädännöstä, vaan auttaa opiskelijoita ja ammattilaisia ymmärtämään, mitä omavalvonta tarkoittaa käytännön ensihoitotyössä, esihenkilötyössä ja palvelujen kehittämisessä. Omavalvontaa voidaan käsitellä opetuksessa esimerkiksi potilasturvallisuuden, laadunhallinnan, johtamisen, riskien arvioinnin ja simulaatioharjoittelun näkökulmista.
Työelämälähtöinen oppiminen voi vahvistaa ymmärrystä siitä, että omavalvonta ei ole vain hallinnollinen velvoite, vaan turvallisuuskulttuurin väline. Ammattikorkeakouluilla on tässä tärkeä rooli: koulutus voi tukea tulevia ja nykyisiä ensihoidon ammattilaisia yhdistämään sääntelyn, osaamisen ja käytännön toiminnan. Parhaimmillaan omavalvonta kokoaa lainsäädännön, johdon vastuun ja henkilöstön osaamisen yhteiseksi tavoitteeksi: potilas saa oikeaa apua, oikeaan aikaan, turvallisesti ja laadukkaasti.
Kirjoittajat:
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana muun muassa johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Sonja Mehtonen (ensihoitaja YAMK) työskentelee valvonta-asiantuntijana Etelä-Savon hyvinvointialueella.
Lähteet
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus 2025. Omavalvontasuunnitelman mallipohja. Saatavissa: Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen omavalvontasuunnitelman mallipohja.
Finlex 2023. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023. Saatavissa: Finlex: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta.
Lupa- ja valvontavirasto 2026. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden omavalvonta. Saatavissa: Lupa- ja valvontaviraston omavalvontaohjeistus.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2023. Ohje sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain soveltamisesta julkaistu. Saatavissa: Valtioneuvoston tiedote valvontalain soveltamisohjeesta.
