Digitalisaatio tulee muuttamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja laajentumaan yhä kiihtyvällä tahdilla etäterveydenhuollon käytön kasvun lisääntyessä. Mikäli etäterveydenhuollon ratkaisut toteutetaan onnistuneesti, saadaan hoitoprosesseja tehostettua ilman, että hoidon ja palveluiden laatu kärsii. (Juntunen 2019.)
Lab- ja Xamk-ammattikorkeakoulujen YAMK-opiskelijat Heidi Lehtonen ja Niina Forsström kehittivät opinnäytetyönään Kymsoten (Kymenlaakson sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymä) asiakas- ja palveluohjaukselle virtuaalisen palvelutarpeen arviointi -toimintamallin. Toimintamalli pilotoitiin syksyllä 2020, jolloin se koski asiakas- ja palveluohjauksen asiakasohjaajia, kotihoitoa ja osaa kotihoidon uusista asiakkaista. (Forsström & Lehtonen 2021.)
Opinnäytetyön aihe osoittautui erittäin ajankohtaiseksi vuonna 2020–2021 vallinneen Covid-19-pandemian vuoksi. Perinteisten palveluiden tilalle on otettava käyttöön teknologia-avusteisia palveluita, joilla voidaan asiakkaille tarjota edelleen palveluita ja joita työntekijä voi tehdä etätyönä (Työterveyslaitos 2020).
Uuden toimintamallin käyttöönotto
Opinnäytetyön kehittämisen prosessin myötä Kymsotessa otettiin virtuaalinen palvelutarpeen arviointi -toimintamalli käyttöön perinteisen palvelutarpeen arvioinnin rinnalla.
Virtuaalisessa palvelutarpeen arvioinnissa asiakas saa kotiin tablet-laitteen, johon virtuaalinen yhteys otetaan. Sovittuna aikana asiakasohjaaja ottaa kuvayhteyden omalta työpisteeltään VideoVisit®️-sovelluksen avulla asiakkaalla olevaan tablet-laitteeseen. Asiakkaalle tehdään virtuaalinen palvelutarpeen arviointi kuvavälitteisesti.
Palvelutarpeen arvioinnissa selvitetään asiakkaan toimintakyky, voimavarat ja palveluiden tarve. Annetaan ohjausta ja neuvontaa. Yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa suunnitellaan asiakkaalle tarvittavat palvelut. Asiakasohjaaja auttaa palveluiden käynnistämisessä. Asiakasohjaaja tekee tarvittavat päätökset palveluista.
Palvelutarve arvioitavissa etänä
Toimintamallin pilotointi tehtiin osalle kotihoidon uusia asiakkaita, joille ei ollut palvelutarpeen arviointia aiemmin tehty. Pilotin aikana kotihoito toimitti tablet-laitteen sovittuna ajankohtana asiakkaalle ja asiakasohjaaja teki virtuaalisen palvelutarpeen arvioinnin. Kotihoito hyödynsi palvelutarpeen arviointiajan tekemällä asiakkaalle toimintakykyarviota (RAI). Toimintamallin arvioinnissa asiakasohjaajilta selvitettiin pilotin onnistumista teemakysymyksillä.
Saadun aineiston perusteella itse toimintamalli ohjeistuksineen koettiin käyttökelpoiseksi, ja se mahdollistaa palvelutarpeen arvioinnin asiakkaalle riippumatta siitä, onko asiakasohjaaja toimistolla vai etätyössä.
Kirjoittajat
Heidi Lehtonen on keväällä 2021 valmistuva ylempi AMK-koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on kiinnostunut digitaalisten ratkaisujen käyttöönottamisesta ja kehittämisestä sote-alalla.
Kristiina Helminen on terveystieteiden tohtori ja LAB-ammattikorkeakoulun lehtori.
Lähteet
Forsström, N. & Lehtonen, H. 2021. Virtuaalinen palvelutarpeen arviointi -toimintamalli. Saatavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103083039
Juntunen, A. (Toim.). 2019. Digitaalisen osaamisen kehittäminen sote-alalla. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja b. raportteja ja tutkimuksia, Kajaanin ammattikorkeakoulu. [Viitattu 28.2.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-38-6.
Työterveyslaitos 2021. Ohje etätyön tekemisen tueksi. Päivitetty 23.3.2021. [Viitattu 28.2.2021]. Saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon.
