NANORAUTA-hankkeen tavoitteena on kehittää uusi pilaantuneen maan kunnostusmenetelmä ja selvittää aihepiiriin liittyviä hallinnollisia haasteita ja pullonkauloja. Tunnistamalla kunnostusprosessiin liittyvät haasteet voidaan sujuvoittaa prosessin kulkua ja helpottaa vaihtoehtoisten kunnostusmenetelmien käyttöönottoa (kuva 1). Energia- ja ympäristötekniikan koulutuksen opiskelija Vili Hujala on laatinut syksyllä 2020 opinnäytetyön hallinnollisten haasteiden selvittämiseksi. Opinnäytetyössä ”PIMA-prosessin hallinnolliset haasteet” kartoitettiin tilannetta kokoamalla alan asiantuntijoiden näkemyksiä (Hujala 2020).
In situ -menetelmät tarjoavat ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon
Yhä edelleen suurin osa pilaantuneista kohteista kunnostetaan massanvaihdolla, jossa pilaantunut maa-aines kaivetaan ylös ja viedään muualle puhdistettavaksi tai loppusijoitettavaksi. Maamassojen kaivaminen synnyttää tarpeen korvata pilaantunut maa-aines puhtaalla maa-aineksella. Puhtaan ja neitseellisen maa-aineksen käyttö ei kuitenkaan ole loputtomiin mahdollista, sillä maa-ainesta ei ole olemassa rajattomasti.
Ympäristöystävällisyyttä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä korostetaan yhteiskunnassa yhä enemmän, mutta toistaiseksi se ei ole juurikaan vaikuttanut vaihtoehtoisten kunnostusmenetelmien käytön merkittävään lisääntymiseen. Ympäristön kannalta massanvaihtoa paremman vaihtoehdon tarjoavat in situ -menetelmät, jotka perustuvat haitta-aineista syntyvien riskien vähentämiseen maa-ainesta kaivamatta. In situ -menetelmien käytöllä voidaan vähentää maamassojen kuljetuksesta syntyviä päästöjä sekä vähentää neitseellisen maa-aineksen käytön tarvetta. (Hujala 2020, 1; 30.)
Kestävän kunnostuksen näkökulma mukaan menetelmän valintaan
Pilaantuneen maan kunnostuksen tarve perustuu terveys- ja ympäristöriskien ja -haittojen vähentämiseen tai poistamiseen. MUTKU ry:n Kestävä kunnostaminen (PDF) -katsauksessa oleellista on ympäristövaikutusten arviointi laajempana kokonaisuutena, joka ottaa huomioon myös kunnostuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Nykyinen tilanne ei ole kovin kestävä, koska valtaosa kunnostuksista perustuu massanvaihtoon. Kehittämällä ja ottamalla käyttöön uusia ympäristöystävällisempiä tapoja kunnostaa pilaantuneita alueita voidaan vähentää kunnostuksesta aiheutuvia päästöjä ja ympäristövaikutuksia sekä edistää kestävää kehitystä. (MUTKU 2020.)
Kirjoittajat
Vili Hujala on LAB-ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, ja hän on tehnyt NANORAUTA-hankkeen selvitystyöstä opinnäytetyön liittyen PIMA-prosessin hallinnollisiin haasteisiin.
Mervi Pulkkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja ohjasi Vili Hujalan opinnäytetyötä. Pulkkinen toimii myös NANORAUTA-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Hujala, V. 2020. PIMA-prosessin hallinnolliset haasteet – NANORAUTA-hanke. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426247
MUTKU ry. 2020. Kestävä kunnostaminen. Katsaus luonnonvaroja säästävään kunnostamiseen. [Viitattu 18.5.2021]. Saatavissa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/mutku.kotisivukone.com/Mutku_Ry_-_katsaus_kestavaan_kunnostamiseen.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu. 2020. NANORAUTA – Korkeakoulu-yritys-yhteistyötä ja liiketoimintaa uudesta pilaantuneiden alueiden kunnostusmenetelmästä. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/nanorauta
Linkki 2. Maaperän kunnostus- ja tutkimusyhdistys MUTKU ry. 2020. Kestävä kunnostaminen – Katsaus luonnonvaroja säästävään kunnostamiseen. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: https://asiakas.kotisivukone.com/files/mutku.kotisivukone.com/Mutku_Ry_-_katsaus_kestavaan_kunnostamiseen.pdf
Linkki 3. Hujala, V. 2020. PIMA-prosessin hallinnolliset haasteet – NANORAUTA-hanke. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120426247
