Koronapandemia on kiihdyttänyt työnteon tapojen murrosta. Etätyön yleistymisestä on puhuttu vuosikymmeniä, mutta epäluulot ja perinteiset asenteet työnteon tavoista ja paikoista ovat hidastaneet kehitystä (Pyöriä & Ojala 2015). Vuoden aikana etätyöstä on kuitenkin tullut monella tietointensiivisellä alalla normi, kun konttori on vaihtunut kotitoimistoon ja verkkopalavereihin koti- tai mökkipaikkakunnalta. Useat organisaatiot, kuten Nordea, Nokia ja Tampereen kaupunki tulevat muuttamaan työkäytäntöjään pysyvästi ja tarkastelemaan kiinteistöjensä käyttöä uudelleen. (Koponen 2021.) Tämä on nähty usealla pienemmällä paikkakunnalla yllättävänä mahdollisuutena pitää ja houkutella uusia asukkaita kuntaan. Mahdollisuuteen tulisi tarttua rivakasti myös Lahden seudulla, jossa olisi ituja kehittää etenkin peliteollisuuden juurtumista alueelle.
Puolet edullisempi
Digitaalinen peliteollisuus on ollut jo ennen koronaa kiinni työn uusissa muodoissa. Etänä työskentely ja tiimien yhteistyö yli rajojen on ollut arkea jo pitkään. Silti liki puolet Suomen pelifirmoista sijoittuu edelleen pääkaupunkiseudulle (Neogames 2018).
Koronapandemia on kuitenkin osoittanut, ettei Helsingissä sijaitseva pääkonttori ole välttämättä ratkaiseva menestystekijä. Varsinkin mikro- tai pk-yritykselle toimitilat ovat yksi keskeisimmistä kulueristä. Siinä missä toimisto pääkaupungissa maksoi yritykselle viime vuonna 35,5 euroa neliöltä kuukaudessa, Lahdessa vastaava hinta olisi vain 18,5 euroa. (Sponda 2020.)
Vientiteollisuudessa lentokentän läheisyys on tärkeä valtti yritykselle, samoin osaavan työvoiman saanti. Varsinaiselle pelintekijälle keskeisiä tekijöitä ovat myös muuhun elämään liittyvät asiat, kuten järkevät elinkustannukset sekä sijainti, joka mahdollistaa työn ja muun elämän tasapainon. Päijät-Hämeen kohdalla kaikki kohdat toteutuisivat hyvin. LAB-ammattikorkeakoulu tuottaa jo lukuisia avainosaamisia, joita peliteollisuuden kasvu edellyttää mm. brändäykseen, vastuullisuuteen, data-analytiikkaan, uusiin teknologioihin sekä hyvinvointiin liittyen (ks. Taipale-Lehto & Vepsäläinen 2015. Lisäksi täällä toimii paikallisesti myös pelintekijöiden järjestö IGDA Finland.
Edut esiin
On vaikea keksiä toista yhtä kustannustehokkaasti aineetonta arvoa tuottavaa vientivetoista toimialaa kuin peliteollisuus, ja tarkasteltaessa pelialan kasvua maailmalla, myös tilastot tukevat näkemystä (TransPerfect Gaming Team 2021) Lahden alueen olisi kuitenkin tehtävä tietoisia ponnisteluja saadakseen pelialan osaajat muuttamaan ja jäämään alueelle.
Luovan alan tekijät houkuttelevat muita samanlaisia, koska yritysten läsnäolo luo työmahdollisuuksia, ja yhteisöstä saa tukea. Alueen monimuotoinen ja ennakkoluuloton kulttuuri-ilmasto on sekin merkittävä, samoin osaajien keskittyminen. (mm. Bay 2015; Florida 2005; Partanen 2020.) Esimerkiksi Kajaani on erinomainen esimerkki siitä, ettei keskittymä muodostu sattumalta, vaan tietoisen työn tuloksena.
Ennen kuin muut keksivät houkutella pelialan tekijöitä sijoittumaan ja asumaan maakuntiinsa, tulisi Päijät-Hämeessä olla tällä kertaa muita kuin niitä hitaita hämäläisiä. Perusasiat ovat kunnossa, mutta toistaiseksi näitä ei ole nostettu esiin sen enempää kaupunkiseudun kuin LABinkaan markkinoinnissa pelialan näkökulmasta.
Kirjoittaja
Ari Hautaniemi työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EU-rahoitteisessa Baltic Explorers -hankkeessa, jonka tarkoituksena on tukea Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian pelialan yritysten vientimahdollisuuksia ja -osaamista.
Lähteet
Bay, J.W. 2015. Best Cities for Video Game Development Jobs. Gameindustrycareerguide.com. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://www.gameindustrycareerguide.com/best-cities-for-video-game-development-jobs/
Florida, R. 2005. Luovan luokan esiinmarssi. Talentum, Helsinki.
Koponen, T. 2021. Nokia, Varma ja OP Ryhmä suunnittelevat muutoksia toimitiloihin: ”Työelämä ei koronan jälkeen palaa ennalleen”. Talouselämä. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/nokia-varma-ja-op-ryhma-suunnittelevat-muutoksia-toimitiloihin-tyoelama-ei-koronan-jalkeen-palaa-ennalleen/c4a91429-de06-442d-8a26-0dacfaeb1abe
Neogames. 2018. The Game Industry of Finland. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: http://www.neogames.fi/wp-content/uploads/2019/04/FGIR-2018-Report.pdf
Partanen, S. 2020. Peliala ry kahden vuoden kynnyksellä. Tampereen Insinöörit ry. [Viitattu 21.6.2020]. Saatavissa: https://tampereeninsinoorit.fi/peliala-ry-kahden-vuoden-kynnyksella/
Pyöriä, P. & Ojala, S. 2015. Kuka tekee palkkatyötä kotona? Tilastokeskus. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2015/kuka-tekee-palkkatyota-kotona/
Sponda. 2020. Näin toimistotilan vuokra muodostuu. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://sponda.fi/nain-toimistotilan-vuokrahinta-muodostuu/
Taipale-Lehto, U. & Vepsäläinen, J. 2015. Peliteollisuuden osaamistarveraportti. Opetushallitus. [Viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/170924_peliteollisuuden_osaamistarveraportti.pdf
Linkit
Linkki 1. IGDA Finland. 2021. About us. [Cited 10 May 2021]. Available at: https://www.igda.fi/about-us
Linkki 2. Baltic Explorers. 2020. About us. [Cited 10 May 2021]. Available at: https://balticexplorers.eu/
