LAB-ammattikorkeakoulun ja PHLU: n elokuussa käynnistämän Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen tavoitteena on vahvistaa ekologiseen liikkumiseen ja lähimatkailuun liittyvän liiketoiminnan elinvoimaisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Liiketoiminnan elinvoimaisuuden näkökulmasta kaksi avainasiaa hankkeen toiminnassa ovat tuotteistaminen sekä palvelujen ja reittien näkyvyyden kehittäminen. Näiden taustalle kehittämistoiminnan tueksi haetaan asiakasnäkökulmaa.
Metsähallituksen jalanjäljillä
Asiakasymmärryksen kehittämiseen hankkeessa käytetään Metsähallituksen vuonna 2014 lanseeraaman haamuretkeilyn malliin (YLE 2014) pohjautuvaa mysteeripyöräilyä, jonka vielä vanhempi esikuva on niin sanottu mystery shopping eli palvelunjärjestäjän tietämättä tapahtuva anonyymi asiakaskokemus. Kokeilun onnistumisen kannalta on tärkeää, että testaajien joukko on mahdollisimman monipuolinen ja asiakastilanne etenee luonnollisesti.
Maastossa tai tien päällä pyöräilijän eteen saattaa tulla yllätyksellisiä käänteitä, jotka vaikuttavat oleellisesti kokemukseen. Kartta saattaa kastua läpimäräksi sateessa, navigaattori ohjata harhaan matkalla lähtöpaikalle tai tekniset ongelmat tuoda eteen äkillisen tarpeen etsiä lähin pyöräkauppa. Myös kokemuksiin nähtävyyksistä saattavat vaikuttaa oleellisesti olosuhteet, kuten esimerkiksi kohteen hetkellinen ruuhkaisuus.
Pyöräilijän vaatimuksia matkailupalvelutuotteelle
Millaisia erityispiirteitä pyöräilijällä on verrattaessa esimerkiksi kävellen etenevään retkeilijään? Ellare Oy:n tutkimuksen mukaan pyörämatkailija on reittisuunnittelussaan melko omatoiminen, mutta hyödyntää mielellään hotelli- ja ravintolapalveluita retkensä aikana. Kohdevalinnassaan hän arvostaa hyvää reittiverkostoa sekä saavutettavuutta. (Ellare Oy 2020.)
Päijät-Hämeessä maastopyöräilyn erityistarpeet huomioivia reittejä on vain muutamia. Viime aikoina näkyvyyttä ovat saaneet erityisesti Lahden ympäristön Salpausselkä Trails -maastoliikuntapolut. Eteläisessä Suomessa maastopyöräilyreittejä hyödyntävään matkailuun on aiemmin panostettu vahvasti muun muassa Mäntyharjun-Kouvolan Mäntyharju-Repovesi -reitillä ja Lopen Poronpolulla sekä Fiskarsissa, jossa maastopyöräilyn ympärille on rakennettu kokonainen konsepti, Fiskars Village Trail Center.
Jos näiltä edelläkävijöiltä jokaiselta saisin tuoda jotakin Päijät-Hämeeseen, voisi hyvä valinta olla esimerkiksi Mäntyharju-Repovesi -reitin kehittäjien ennakkoluulottomuus, Poronpolun panostus tapahtumatuotantoon ja Fiskarsin kokonaisvaltainen markkinointi.
Kirjoittaja
Päivi Tommola, YTM, työskentelee TKI-asiantuntijana sekä Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hankkeen linkki1 projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän on myös itse pyöräilyn aktiiviharrastaja.
Lähteet
YLE. 2014. Maastopyöräilijät innostuivat haamuretkeilystä. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-7420170
Ellare Oy. 2020. Pyörämatkailututkimus. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa:
https://static1.squarespace.com/static/5fb228e22793831154c39587/t/603c9982a3f9d81e9741bc47/1614584197462/Ellare_Py%C3%B6r%C3%A4matkailututkimus+2020.pdf
Linkit
Fiskars Village Trail Center. 2021. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://fiskarsvillagetrailcenter.fi/
LAB. 2021. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame
Lahden kaupunki. 2021. Maastoliikuntapolut. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://www.lahti.fi/vapaa-aika/luonto-ja-aktiviteetit/maastoliikuntapolut/
Mäntyharjun kunta. 2021. Mäntyharju-Repovesi -reitti maastopyörällä. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://www.mantyharju.fi/sivut/vapaa-aika-kulttuuri/luontoaktiviteetit/maastopyorailyreitit/mantyharju-repovesi-reitti-maastopyoralla/
Poronpolku-yhdistys. 2021. Poronpolku. [Viitattu 10.09.2021]. Saatavissa: https://poronpolku.fi/