LAB-ammattikorkeakoulussa on alkanut uusi hanke, Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla (Hämeen ilmastoturva). Hankkeessa kartoitetaan Kanta- ja Päijät-Hämeen alueelle kohdistuvia ilmastoriskejä. Kartoituksen perusteella toteutetaan hankkeen aikana valittaville kohdealueille toimenpide-ehdotuksia riskeihin varautumisesta. Ilmastoriskeihin varautumisesta tuotetaan myös monipuolisesti infomateriaalia maaseudun asukkaille, metsänomistajille ja toimijoille.
Ilmastonmuutosta ei voi enää peruuttaa, mutta kansainvälinen yhteisö pyrkii rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Suomen ilmasto tulee kuitenkin arvioiden mukaan lämpenemään 2,3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä (Maa- ja metsätalousministeriö 2014, 4).
Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa käytetään usein termejä hillitseminen, sopeutuminen ja varautuminen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä tarkoitetaan toimia, joilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä (Ilmasto-opas 2022). Ilmastonmuutokseen sopeutumisella pyritään varautumaan sään muutoksiin, kuten lisääntyneeseen sateisuuteen tai kuivuuteen. Sopeutumistoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi muutokset rakennustavoissa tai viheralueiden rakentamisessa. Varautumisella taas viitataan äkillisiin sään aiheuttamiin ilmiöihin ja uhkiin, kuten rankkasateisiin ja myrskyihin. (Rosberg 2019.) Varautumalla ilmastonmuutosuhkiin voidaan välttyä vahingoilta, ja yhteiskunta voidaan pitää toimivana ja turvallisena (Ilmasto-opas 2019).
Poikkeavat sääolosuhteet voivat olla uusi normaali
Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisääntyneitä sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuus- ja hellejaksoa, kovaa tuulta ja sade-ennätyksiä. Näiden sääilmiöiden mukanaan tuomia suoria uhkia ovat esimerkiksi maa- ja metsäpalot, tulvat, myrskyt ja puiden kaatuminen esim. kiinteistöjen päälle, sähkökatkot, pohjavesien väheneminen ja lämpenemisen myötä levittäytyvät vieraslajit. (Asikainen 2021) Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla -hanke keskittyy alueellisesti arvioimaan näitä uhkia. Hankkeen myötä selvitetään eri ilmastouhkien todennäköisyydet ja vaikutukset.
Välillisiä, globaaleja kansallisia uhkia ilmastonmuutoksesta voivat olla esimerkiksi tuotanto- ja logistiikkaketjujen katkeaminen, poliittiset kriisit ja joidenkin alueiden muuttuminen asuinkelvottomiksi, joka johtaa usein ilmastopakolaisuuteen.
Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutokseen varautumisesta ja näin ollen asumis- ja elinkeinoturvallisuutta maaseudulla. Hankkeen tuloksena laaja maaseutuun sitoutunut toimija- ja valmiusverkosto tietää nykyistä paremmin, miten ilmastonmuutoksen riskeihin voidaan sopeutua ja varautua. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, jotka viimekädessä ovat vastuussa varautumissuunnittelusta sekä operatiivisesta johtamistoiminnasta. Hankkeen tuloksena pyritään antamaan ideoita valmius- ja johtamissuunnitelmien päivittämiseen.
Kirjoittaja
Kaisa Tuominen, TKI-asiantuntija, on ollut pitkään kiinnostunut ilmastonmuutoksesta ja sen hillitsemisestä. Hän ottaa uuden aluevaltauksen ilmastonmuutokseen varautumisessa toimimalla Hämeen ilmastoturva -hankkeen projektipäällikkönä. Mikäli haluat saada uutiskirjeitä hankkeelta, liity postituslistalle lähettämällä sähköpostia kaisa.tuominen[at]lab.fi
Lähteet
Asikainen, H. 2021. Ilmastonmuutos on jo Suomessa – Tässä 8 esimerkkiä tapahtuneista mullistuksista. Yle. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/09/20/ilmastonmuutos-on-vienyt-suomalaisilta-koteja-raanaveden-ja-jopa-hengen-tassa-8
Ilmasto-opas. 2022. Ilmastonmuutoksen hillintä. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta
Ilmasto-Opas. 2019. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella varaudutaan aktiivisesti muutoksiin. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/sopeutuminen/-/artikkeli/69209ba2-9cdc-4914-a449-0f5c50c058b9/ilmastonmuutokseen-sopeutumisella-varaudutaan-aktiivisesti-muutoksiin.html
Maa- ja metsätalousministeriö. 2014. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. 2022. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2014. Viitattu 26.1.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-860-2
Pok Rie. 2021. Flooded small village with green trees. Pexels. Viitattu 26.1.2022. Saatavissa: https://www.pexels.com/photo/flooded-small-village-with-green-trees-6471970/
Rosberg, E. (toim.). 2019. Lahden kestävän energian ja ilmastonmuutoksen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2030. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa https://www.lahti.fi/tiedostot/lahden-kestavan-energian-ja-ilmastonmuutoksen-toimenpidesuunnitelma-2030-secap/
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla. Viitattu 26.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ilmastoturvallisuuden-parantaminen-hameen-maaseudulla