Koheesio kuvaa ryhmän kiinteyttä ja työntekijöiden halua kuulua ryhmään. Työtekijän koheesion tunteeseen vaikuttavat kyky olla vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenten kanssa ja osallistua päätöksentekoon. Työntekijöiden koheesion suuruus on yhteydessä työn imun kautta heidän sitoutuneisuuteensa tiimin tai organisaation tavoitteisiin ja sillä on nähtävissä vaikutusta heidän vähäisiin eroajatuksiinsa. (Kinnunen ym. 2008, 51, 58.)
Sote-alalla työskentelee jopa 422 000 työntekijää (Tevameri 2021, 4). Alan vaihtoa harkitsevien määrä on kasvussa. Sote-alan työvoimapula edustaa yli puolta koko Suomen työvoimapulasta. (Tevameri 2022, 39, 61.) Keskeistä on alan pitovoima eli työntekijöiden halua pysyä alalla. Haasteena on myös vetovoima eli miten saada uusia ammattilaisia alalle. (Tevameri 2021, 9.)
Kun ovi käy harvemmin ulospäin, lisää se sisään tulevien kiinnostusta
Työtyytyväisyyttä, työssä pysymistä tai rekrytointia mittaavissa tutkimuksissa henkilöstön palkkaus ei ollut merkittävä teema. Hoitaja-perhekumppanuusohjelmassa koheesion merkitys yhdessä tukevan organisaatiokulttuurin kanssa olivat merkittäviä työhön sitoutumisen kannalta. (Campbell ym. 2020.)
Campbellin ym. (2020) mukaan työntekijän kiinnostus työtä kohtaan, urakehitysmahdollisuudet ja sopivuus tehtävään olivat merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttivat henkilökunnan vaihtuvuuteen, ja näiden tekijöiden merkitys korostui onnistuneessa rekrytoinnissa. Matalampi vaihtuvuus kannusti uusia hoitajia hakeutumaan organisaatioon. Lisäksi uusien hoitajien rekrytointia helpotti organisaation korkean koheesion ja työtyytyväisyyden omaavien kokeneiden hoitajien tekemä mentorointi.
Tositarina koheesion vaikutuksesta rekrytointiin
Lahdessa sijaitsevassa Pienryhmäkoti Hertassa on tiedostettu koheesion merkitys organisaatiokulttuurissa. Työntekijät kertovat avoimesti elämästään, mikä on merkki korkeasta koheesiosta. Työntekijöiden vuorovaikutus oli hyvä, mutta työntekijöillä heräsi halu kehittää vuorovaikutustaitojaan entisestään. Työyksikön järjestämässä koulutuksessa harjoiteltiin vuorovaikutustekniikoita dialogin parantamiseksi. Myös Campbell ym. (2020) tutkimuksessa dialogi nostettiin tärkeäksi tekijäksi koheesion syntymisessä.
Hertan työyhteisössä tunnistettiin vuorovaikutuksen paraneminen ja koheesion lisääntyminen. Osittain koheesion johdosta henkilöstön vaihtuvuus on Hertassa ollut vähäistä. Organisaatio on kiinnostanut työpaikanhakijoita, sillä avoimia työpaikkoja on ollut harvoin tarjolla ja tämä on synnyttänyt rekrytointi-imua. Uudet työntekijät ovat jättäneet vakituisen työnsä siirtyäkseen määräaikaiseenkin tehtävään Herttaan.
Korkea koheesio tukee osaamisen johtamista henkilöstön tunnistaessa työhön liittyviä osaamisen tarpeita. Koulutusta toteutetaan määrätietoisesti osana osaamisen johtamisen suunnitelmaa. Kirjoittajat ovat perehtyneet aiheeseen LAB-ammattikorkeakoulussa ja tarkastelleet esimerkkinä olevan Pienryhmäkoti Hertan tilannetta osana osaamisen johtamisen YAMK-opintoja.
Kirjoittajat
Iida Kaurala työskentelee Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa Kymsotessa hanketyöntekijänä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Integroitujen hyvinvointipalveluiden kehittäjä ja johtaja YAMK-tutkintoa.
Jami Lyyra työskentelee Pienryhmäkoti Hertassa vastaavana ohjaajana ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketalouden uudistava johtaminen YAMK-tutkintoa.
Outi Särkikoski työskentelee Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä laatupäällikkönä ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen YAMK-tutkintoa.
Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.
Lähteet
Bob Dmyt. 2019. Tiimi, ystävyys, ryhmä. Pixabay. Viitattu 10.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-yst%c3%a4vyys-ryhm%c3%a4-k%c3%a4det-4529717/
Campbell, K. A., Van Borek, N., Marcellus, L., Kurtz Landy, C. & Jack, S. M. 2020. “The hardest job you will ever love”: Nurse recruitment, retention, and turnover in the Nurse-Family Partnership program in British Columbia, Canada. Research Article. Viitattu 1.3.2022. Saatavissa https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0237028
Kinnunen, U., Feldt, T. & Mauno, S. 2008. Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2021:2. Viitattu 22.3.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pdf
Tevameri, T. 2022. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoima ja yrityskenttä. Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM toimialaraportit 2022:2. Viitattu 23.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-626-0
