Koronan tuomat haasteet, kuten etätyöskentely tai työttömyys, ovat heikentäneet vanhempien voimavaroja ja kykyä tukea lapsia harrastuksissa. Syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapset ovat menettäneet heille tärkeän ja mahdollisesti kannattelevan tuen, kun lapsi ei pääse tutun ja turvallisen harrastamisen pariin (Suomen Mielenterveys ry 2022).
Harrastaminen on lapselle mielekästä ja positiivista ajanvietettä, se tuo vastapainoa raskaille koulupäiville. Harrastaminen vaikuttaa ehkäisevästi yksinäisyyteen, passiiviseen elämäntapaan sekä sosiaaliseen syrjäytymiseen. Myös jo syrjäytyneitä lapsia voidaan auttaa harrastustoiminnan avulla. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017.) Lapselle on tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään, olla osallisena jossakin. Kavereiden sekä luotettavan aikuisen kanssa on turvallista opetella fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja. (Haanpää 2019, 8.)
Harrastukset lisäävät lasten sisäisiä voimavaroja. Psyykkisten taitojen hallinnalla tarkoitetaan joustavuuden, sietokyvyn, itsesäätelykyvyn hallintaa sekä pettymysten että ongelmien käsittelytaitoja. (Minkkinen 2015, 25–26.) Liikuntaharrastuksilla on positiivinen vaikutus lasten kehitykseen sekä heidän psykososiaaliseen hyvinvointiinsa. Liikunta suojaa lapsia myös suomalaisten kansantaudeilta. Liikunnan tiedetään parantavan mielenterveyttä ja itsetuntoa. Liikunta vähentää myös stressiä, ahdistusta sekä masennusta. Liikunnan avulla lapsi harjoittaa keskittymiskykyään, älykkyyttään sekä itsehillintäänsä. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2017.)
Tavoitteena harrastus jokaiselle
Musiikillisilla harrastuksilla tiedetään olevan stressiä ja masennusta vähentäviä tekijöitä, aivojen hormonipitoisuus kasvaa, kipu lievittyy sekä kehon positiivinen energiamäärä lisääntyy. Lihakset rentoutuvat ja hengitys rauhoittuu. Musiikki kehittää myös lapsen aivoterveyttä, jolloin oppiminen on mielekkäämpää ja lapsi on myös tarkkaavaisempi. Musiikin avulla myös aivojen verenkierto vilkastuu sekä kehon aineenvaihdunta kasvaa. (Aivoliitto 2018.)
Kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetussa opinnäytetyössä (Honkamäki ym. 2021) selvitettiin harrastustoiminnan vaikutuksia 10–12-vuotiaiden lasten hyvinvointiin. Tulosten mukaan lasten harrastusten keskeytykset koronapandemian takia näkyivät lasten arjessa keskittymisongelmien, yksinäisyyden, ahdistuksen ja hankalan käytöksen lisääntymisenä. Harrastusten jääminen tauolle sekä etäkouluun siirtyminen vähensivät merkittävästi myös lasten aktiivisuutta ja liikkumista.
Ratkaisuja on esitetty Harrastamisen Suomen mallissa (2022), jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan harrastukseen maksuttomasti koulupäivän yhteydessä. Tämä tulee olemaan merkittävä satsaus ja ennaltaehkäisevä toimi lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Kirjoittajat
Jutta Honkamäki, Seela Pekkanen ja Jenni Purtilo ovat LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä opiskelevia terveydenhoitajaopiskelijoita.
Anja Liimatainen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Aivoliitto. 2018. Musiikki antaa aivoille siivet. Viitattu 11.02.2022. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/musiikki-antaa-aivoille-siivet/#ffbbb1bc
Appelqvist-Schmidlechner, K., Vaara, J., Vasankari, T., Häkkinen, A., Mäntysaari,M. & Kyröläinen, H. 2017. Lapsuusajan kilpaurheilu suojaa psyykkiseltä oireilulta aikuisiällä. Tutkimuksesta tiiviisti 39/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 11.02.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135840/URN_ISBN_978-952-302-988-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Haanpää, L. 2019. Harrastustakuu: Yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusseura ry. Viitattu 11.02.2022. Saatavissa https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/harrastustakuu_digi_final.pdf
Harrastamisen Suomen malli. 2022. Viitattu 15.2.2022. Saatavilla https://harrastamisensuomenmalli.fi/tietoa/
Honkamäki, J., Pekkanen, S. & Purtilo, J. 2021. Harrastustoiminnan vaikutus 10-12-vuotiaiden hyvinvointiin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. Viitattu 04.04.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204135070
Microsoft Office -kuvapankki. 2022. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://hubblecontent.osi.office.net/contentsvc/m365contentpicker/index.html?lcid=1035&setlang=FI-FI&build=16.0.15008.41018&correlationid=bceca56c-16e8-4806-beac-027a45e2c656&app=0&uid=2091275637&premium=1&msel=1&exp=1&p=3&initpivot=stockimages&aud=prod&env=prod
Minkkinen, J. 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 11.02.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/97204/978-951-44-9822-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen – työryhmän raportti. Viitattu 15.02.2022. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Jokaiselle+lapselle+ja+nuorelle+mahdollisuus+mieleiseen+harrastukseen_raportti.pdf
Suomen Mielenterveys ry. 2022. Lasten ja nuorten harrastukset tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Viitattu 11.02.2022. Saatavissa https://mieli.fi/uutiset/lasten-ja-nuorten-harrastukset-tarkeita-mielen-hyvinvoinnille/
