Kiinnostavassa kirjassa, elokuvassa tai pelissä on usein jotain sellaista, johon katsoja, lukija tai pelaaja voi samastua ja jonka kautta tarinan voi kokea. Hahmot ovat yksi keskeisimmistä tarinallisen kokemuksen elementeistä.
Immersio, eli uppoutuminen on peliteollisuudessa usein käytetty termi, joka kuvastaa pelaajan syvää keskittymistä peliin. Peliin syvästi uppoutunut käyttäjä ei välttämättä edes tiedosta pelin ulkopuolista maailmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa, roolipelin pelaaja kokee ”hahmonsa ottaneen vallan” tai ”kadottaneensa itsensä peliin” (Bowman 2018, 379).
Immersoitumisen ja samaistumisen välineenä roolipeleissä toimii usein ns. avatar. Sana ”avatar” tulee sanskritin kielen sanasta ”avatara”, joka merkitsee hindulaisen jumaluuden inkarnaatiota maan päällä (Partanen 2009). Pelaajan ohjaaman avatarin kautta pelaaja kokee tarinan ja vuorovaikuttaa sen kanssa. Pelin aikana pelaaja on ajoittain selkeästi irrallaan avatarista, mutta toisinaan hänen ajatusmaailmasa heijastuu siihen täysin. Kokemus voi olla jopa niin voimakas, että pelaaja hätkähtää, kun avataria vahingoitetaan, uhataan tai kosketaan. Pelaajan ajatusmaailman heijastumista avatariin vahvistetaan luomalla avatarista samaistuttavampi. (Schell 2010, 312.)
Immersion kokemusta voidaan käytettävästä mediasta riippuen vahvistaa monin eri keinoin esimerkiksi musiikin, visuaalisten tehosteiden, virtuaalisen todellisuuden, pelimekaniikkojen tai teknologian avulla. Immersion vahvistamiseen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Uppoutumiskokemukset voivat olla hyvin henkilökohtaisia ja suunnittelijoiden tulee tarkkaan pohtia, millaisen kokemuksen he haluavat tuottaa ja millaisin keinoin sitä voidaan vahvistaa. (Wirtz 2022.)
Immersio suunnittelutyön ajurina
Immersio, samaistuminen ja empatia eivät ole suoraan toistensa synonyymejä, mutta kaikkien keskiössä on asettuminen toisen henkilön asemaan ja asioiden tarkastelu tämän henkilön näkökulmasta. Suunnittelutyössä on ehdottoman tärkeää ymmärtää ja pitää mielessä loppukäyttäjän tarpeet ja esimerkiksi toiveet koko suunnitteluprosessin ajan, jotta voidaan kehittää mahdollisimman toimivia tuotteita ja palveluita näihin vastaamaan. Loppukäyttäjän asemaan asettuminen auttaa suunnittelijaa hahmottamaan kehitettävän tuotteen tai palvelun epäkohtia kokijan näkökulmasta. (Rantaharju 2022.)
Mikäli suunnittelija pystyy samastumaan loppukäyttäjän kokemuksiin voimakkaammin, on mahdollista tuottaa tarkoituksenmukaisia ja toimivampia suunnitteluratkaisuja. Empatialla on iso rooli erityisesti pelin hahmosuunnittelussa.
Pelisuunnittelijalla tulisikin olla peruskäsitys siitä, miten immersiota voimistetaan, jotta pelin hahmot ja tarina tuottaisivat pelaajalle mahdollisimman vaikuttavan kokemuksen.
Kirjoittajat
Riku Rantaharju kokemus- ja palvelumuotoilun opiskelija, joka toteutti LAB-ammattikorkeakoulun amk-opinnäytetyönään hahmonluontityökalun peliteollisuuden tarpeisiin.
Ari Hautaniemi toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LABin Muotoiluinstituutissa ja on ollut mukana mm. digiosaamisen ja peliteollisuuden kehittämiseen liittyvissä hankkeissa.
Lähteet
Bowman, S.L. 2018. Immersion and Shared Imagination in Role-Playing Games. Sagal, J.P. & Deterding, S. Role-playing Game Studies: A Transmedia Approach. New York: Routledge. 379-394.
Eliason, K. 2019. Lego guys around other legos. Unsplash. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/CXDw96Oy-Yw
Rantaharju, R. 2022. Hahmonluontityökalun suunnittelu palvelumuotoiluprosessin mukaisesti, : Latchback Games. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204195386
Schell, J. 2010. The Art of Game Design: A Book of Lenses. 3. painos. Burlington: Morgan Kaufmann Publishers.
Partanen, H. 2009. Avatar. Kielikello. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://www.kielikello.fi/-/avatar
Wirtz, B. 2022. The Power of Experience: The Wonders of Video Game Immersion. Gamedesigning.org. Viitattu 13.5.2022. Saatavissa https://www.gamedesigning.org/learn/game-immersion/#What-is-Immersion-in-Psychology
