Konenäköteknologian avulla motivaatiota liikkumiseen

Teknologian ja terveydenhuollon yhdistäminen on viime vuosina kiihtynyt myös ennaltaehkäisevissä toiminnoissa. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaation vision mukaisesti tavoitellaan vuoteen 2025 mennessä käyttäjälähtöisiä ja yhdenvertaisia palveluita sekä terveyttä edistävän digitalisaation lisäämistä. (STM 2021.) Teknologian lisääntyminen tuo mukanaan uudistuksia ja haasteita, mutta se mahdollistaa myös ketterämmin ihmisten osallistamisen omien ja yhteisten asioiden kehittämiseen. (Valtioneuvosto 2019, 11.)

Konenäköteknologian tuntemus vahvemmaksi Päijät-Hämeessä

LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan hanke Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla on tavoitellut konenäköteknologiaan liittyvän osaamisen vahvistamista ja kehittämistoiminnan aktivoitumista Päijät-Hämeessä. (LAB 2021). Konenäköteknologiaa on hyödynnetty enemmän eri aloilla teollisuudessa, mutta sen kokeilu on lisääntynyt viime vuosina sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvointipalveluissa. Konenäön käyttötarkoitus nousee käytännön tarpeista, ja taustalla on usein tarve tehostaa toimintaa kustannuksia vähentäen. (Smith ym. 2021, 1‒4.) 

Teknologian kehittämisessä on tärkeää hyödyntää kokonaisvaltaista ymmärrystä käyttäjäkokemuksesta. Kun käyttäjät huomioidaan kehitystyössä, saadaan paremmin loppukäyttäjiä palveleva tuote. (Kim ym. 2016.)

Käyttäjäkokemus mukana kehitystyössä

Käyttäjäkokemus on käyttäjän henkilökohtainen kokemus, ja sen kerääminen on merkittävässä asemassa käyttökohteen kehittämisessä. Käyttäjäkokemuksen keräämisellä selvitetään nykytila ja tunnistetaan kehittämiskohteet. Käyttäjälähtöinen kehittäminen perustuu käyttäjien osallistamiseen kehittämiseen ja erittäin tehokkaana keinona pidetään käyttämisen tarkkailua aidossa ympäristössä. (Filenius 2015; Keskinen 2015, 13‒14.) Ikosen (2022) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin konenäköön ja kuvantunnistukseen pohjautuvan mobiilisovelluksen Vision Huntin käyttäjäkokemusta ja tuotettiin sovelluksen kehittämisehdotuksia käyttäjäkokemukseen perustuen. Työ toteutettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena, jossa hyödynnettiin laadullista otetta.

Vision Hunt -sovelluksen kokeiluun osallistui taustaltaan ja iältään erilaisia henkilöitä, joilta kerättiin tämän pelillisen sovelluksen käyttäjäkokemusta sekä toivottiin liikkumisen motivaation kasvua. Kokeilun perusteella sovelluksen tekniset haasteet vaikuttivat paljon käyttäjäkokemukseen, vertaistuen merkitys korostui ja myönteinen käyttäjäkokemus motivoi käytön jatkamiseen. Kokeilutilanteissa syntyi paljon käyttökohde-ehdotuksia, joissa sovellusta voisi tulevaisuudessa hyödyntää. (Ikonen 2022, 32‒34.)

Terveys- ja hyvinvointisovellukset ovat kasvavassa roolissa osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Sovellusten lisääntyminen lisää mahdollisuutta ihmisten aktiivisuuteen omahoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Motivoitunut käyttäjä saa hyötyjä sovelluksista ja fyysinen aktiivisuus lisääntyy.

Lähteet

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. e-kirja. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa Digitaalinen asiakaskokemus | Ellibs Lukuohjelma (ellibslibrary.com) 

Ikonen, K. 2022. Vision Hunt -sovelluksen käyttäjäkokemus. Käyttäjäkokemukseen perustuvat kehittämisehdotukset. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 24.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052512037

Keskinen, T. 2015. Evaluating the User Experience of Interactive Systems in Challenging Circumstances. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 23.5.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9972-2 

Kim, S., Lee, K., Hwang, H., & Yoo, S. 2016. Analysis of the factors influencing healthcare professionals’ adoption of mobile electronic medical record (EMR) using the unified theory of acceptance and use of technology (UTAUT) in a tertiary hospital. Medical Informatics and Decision Making, 16(12). Viitattu 24.5.2022. Saatavissa Analysis of the factors influencing healthcare professionals’ adoption of mobile electronic medical record (EMR) using the unified theory of acceptance and use of technology (UTAUT) in a tertiary hospital – PMC (nih.gov)

LAB. 2021. Konenäön sovellukset sote- ja hyvinvointialalla. Hanke. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/konenaon-sovellukset-sote-ja-hyvinvointialalla 

Smith, M., Smith, L. & Hansen, M. 2021. The quiet revolution in machine vision ‒ a state-of-the-art survey paper, including historical review, perspectives, and future directions. Computers in Industry 130(2021). Viitattu 23.5.2022. Saatavissa Sci-Hub | The quiet revolution in machine vision – a state-of-the-art survey paper, including historical review, perspectives, and future directions. Computers in Industry, 130, 103472 | 10.1016/j.compind.2021.103472 

STM. 2021. Sosiaali- ja terveysministeriö. Digitalisaatio. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa Digitalisaatio – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3