Sote-ala on muutakin kuin hoivaa ja pelastamista

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta vuosina 2019-2021. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa sote-alan ammatteihin ja koulutuksiin liittyvää stereotypioita rikkovaa ja lieventävää markkinointimateriaalia. (LAB 2020). Hankkeessa kerätyn aineiston perusteella sote-alojen markkinointi näyttäytyy tällä hetkellä pitkälle stereotypioita mukailevana, millä tarkoitetaan hoivaan ja toisaalta pelastamiseen yhdistettävillä tekijöillä.

Lähipiirin esimerkki voi innostaa

Miehen kokemuksia opiskelusta sote-alalla ja työllistymisnäkymiä tarkasteltiin podcast-haastattelussa   Sauli Merjomaan kanssa. Podcast-haastattelua käytetään sote-alan koulutusten markkinoinnissa muun muassa toisen asteen oppilaitoksissa.  Saulin päätökseen hakeutua ensihoitajaopintoihin  vaikuttaneet tekijät ovat samansuuntaisia muun Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa kerätyn aineiston ja Men In Nursing Education (2019) -hankkeen loppuraportin kanssa.

Myös Islannissa, Tanskassa ja Norjassa miesten motivaation hakeutua sote-alan koulutuksen on useasti vaikuttanut lähipiirissä olevien henkilöiden kannustus ja esimerkki.

Kuva 1. Lähipiiristä löytynyt esimerkki sekä ymmärrys tehtävien monipuolisuudesta ovat tekijöitä, jotka tutkitusti rohkaisevat miehiä sote-alalle (Vipragen 2019)

Stereotypioiden vaikutus koulutusvalintoihin

Men In Nursing Education (2019) -raportin mukaan Islannissa sote-alalla työskentelevän miehen oletetaan lähtökohtaisesti kuuluvan seksuaalivähemmistöihin. Pelko negatiivisesta leimasta ja syrjityksi tulemisesta oli haastateltujen mukaan johtanut koulutusvalintojen muutoksiin tai hakemisen lykkäämiseen. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeessa opiskelijat eivät ole raportoineet kokeneensa negatiivisia asenteita koulutusvalintojaan kohtaan. Opiskelijoiden kokemukset ympäristön mielipiteistä koulutusvalintaa kohtaan ovat liittyneet vahvimmin palkkaukseen ja huonoihin työoloihin.

Sauli Merjomaan (2020) mukaan työharjoittelut ovat merkittävä osa oppimista ammattikorkeakoulussa. Myös Men In Nursing Education (2019) -loppuraportissa nostettiin esille opiskelijoiden arvostus sellaista koulutusta kohtaan, jossa teoria ja käytäntö yhdistyvät läpi opintojen. Opiskelijat kokivat, että opintoihin kuuluvat käytännönläheiset harjoitukset tekevät opiskelusta mielenkiintoista verrattuna perinteiseen teoriaopetukseen.

Monipuolisuus on alan valttikortti

Men in Nursing Education (2019) -hankkeen loppuraportin mukaan miehet kokivat sote-alan työn monipuolisuuden sekä mahdollisuuden työskennellä ulkomailla vahvoiksi koulutuksiin hakeutumiseen ja alalla pysymiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Kansainvälisyys ja erilaiset työllistymismahdollisuudet olivat tekijöitä, joita myös Sauli Merjomaa (2020) mainitsi itselleen tärkeiksi asioiksi ensihoitajakoulutuksessa.

Kirjoittaja

Irina Tiainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen asiantuntijana.

Lähteet

LAB. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 10.10.2020] Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/miesvirtaa

Men In Nursing Education. 2019. Mapping Educational Practices and Student Experiences in Iceland, Denmark and Norway. Reform Resorce Centre For Men.

Merjomaa, S. Sauli Merjomaa. 2020. Opiskelu sote-alalla ja työllistyminen. Haastattelu 18.08.2020. Saatavissa: https://echo360.org.uk/media/559d5587-a0ab-4fb8-9ee0-9afb07dd1133/public

Kuva

Kuva1. Vipragen 2019. Vipragen. 2019. Pixabay. Lääketieteellinen-laite-sairaala-4600914. [Viitattu 3.5.2021.] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-laite-sairaala-4600914/