Kulmalan (2019, 7) mukaan hyvinvointiyhteiskuntamme, jossa sairaanhoito, terveyden edistäminen, elintavat ja -olot ovat laadukkaat, mahdollistaa hyvän vanhenemisen. Valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä on kotona asuvia ikääntyneitä, ja muuttuvat tilanteet vaikuttavat herkästi heidän arjessansa selviytymiseen. Vuonna 2020 Suomeen levinnyt koronavirus on koetellut ikääntyneitä eri tavoin ja aiheuttanut toimintakyvyn muutoksia sekä haasteita arkeen.
Opinnäytetyössä kuvataan, miten korona on vaikuttanut ikääntyneiden yli 70-vuotiaiden hyvinvointiin ja toimintakykyyn (Kourula 2022). Psykososiaalista ympäristöä kehittämällä voidaan parantaa ikääntyneen itsenäistä selviytymistä kotona sekä vaikuttaa sote-alan palveluiden tarpeeseen, uudistamiseen, monipuolistamiseen sekä kustannustehokkuuteen.
Puhelin ei korvaa kasvokkaista kohtaamista
Ikääntyneet kokivat koronan vaikutukset yksilöllisesti. Vaikutukset toimintakykyyn sekä arkeen kohdistuivat sosiaalisiin suhteisiin, psyykkiseen hyvinvointiin, toiminnan muutoksiin sekä kuntien ja järjestöjen toimintaan. Tuntemukset koronaa ja rajoituksia kohtaan olivat negatiivisia, mutta rajoituksia ei koettu turhina (Kourula 2022).
Koska ikääntyneet ovat kekseliäitä, pystyvät he tutussa ympäristössä korvaamaan arjessa toimintakyvyn puutteita (Räsänen 2018, 23). Puhelimen avulla pyrittiin ehkäisemään yksinäisyyttä sekä ylläpitämään sosiaalisia suhteita, mutta siitä huolimatta kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ei pystytty korvaamaan (Kourula 2022).
Psykososiaalisen ympäristön kehittäminen
Hyvä sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö, kuten palvelut, ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot sekä osallisuus ylläpitävät sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä (Räsänen 2018, 32–33). Kourulan (2022) mukaan ikääntyneiden arkea ja toimintakykyä voidaan kehittää ympäristön ja palveluiden kehittämisellä.
Tämä tarkoittaa kunnalta ja järjestöiltä vapaaehtoistoimintaa, harrasteryhmien järjestämistä, vertaistukea, liikkumisympäristön ja -välineistön kehittämistä, kursseja, toimintakeskuksia, toimivaa perusterveydenhuoltoa, terveyspalveluita sekä kotipalveluita. Yhteiskunnalta odotetaan muutosta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan sekä asenteisiin ikääntyneitä kohtaan. Esiin nousevat myös joustavat eläkeratkaisut sekä palvelut (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022).
Ajankohtaisen sote-uudistuksen (2022) mukaan hyvinvointialueilla on palveluiden järjestämisvastuu, ja rakentavaa suunnittelua tarvitaan monitoimijaisen palveluverkoston yhteensovittamisessa.
Kirjoittajat
Suvi Kourula on LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelija ja kiinnostunut ikääntyneiden toimintakyvyn edistämisestä.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Kourula, S. 2022. Ikääntyneiden psykososiaalisen ympäristön kehittäminen korona-aikana. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, terveydenhoitajankoulutus. Lappeenranta. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615794
Kulmala, J. 2019. Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Räsänen, R. 2018. Hyvää elämänlaatua ikääntyneille. Keuruu: Printek.
sabinevanerp. 2018. van Erp, S. Käsi, ihmisen, nainen. Pixabay. Viitattu 1.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/käsi-ihmisen-nainen-aikuinen-kädet-3666974/
Sote-uudistus. 2022. Viitattu 07.06.2022. Saatavissa https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2022. Ikääntyneiden mielenterveys. Viitattu 30.05.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/ikaantyneiden-mielenterveys
