Miksi arpikudosta kannattaa hoitaa?

Lähes jokaisella ihmisellä on kehossa arpia. Toisilla on leikkauksista tai onnettomuuksista jääneitä isompia arpia, toisilla arvet ovat pienempiä, tapaturmista tulleita arpia. Arven vaikutus toimintakykyyn riippuu sen sijainnista. Faskian, eli sidekudosverkon, vaurioituminen kirurgisen toimenpiteen yhteydessä saattaa aiheuttaa potilaalla leikkausalueen kudosten kiristymistä sekä kiputiloja niin arpialueella kuin kauempanakin arvesta (Bordoni & Zanier 2013). Tutkimusten mukaan arpialueen käsittelyllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi solujen toiminnan normalisoitumiseen ja sitä kautta arpikudoksen paksuuden vähenemiseen sekä elastisuuden lisääntymiseen. Arpien käsittely tulisikin aloittaa ajoissa arpikiinnikkeiden syntymisen välttämiseksi. (Luomala & Pihlman 2016, 154-155.)

Arpikudoksen hoito

Arven käsittelyn voi aloittaa, kun haava on umpeutunut eikä eritä. Haavan umpeutuminen vie yleensä 7–10 päivää. (Hietanen ym. 2003, 23; Juutilainen ym. 2018, 38.) Käsittelyä voi tehdä päivittäin. Arpikudosta käsitellään liikuttelemalla arpea ja ympäröivää kudosta eri suuntiin sekä erilaisilla voimakkuuksilla. Käsittely kannattaa aloittaa kevyellä otteella ja arven tottuessa käsittelyyn, siirtyä napakampiin otteisiin. (Schleip ym. 2012, 414-415; Lindberg 2015, 47-50.)

Arpea voi käsitellä myös erilaisilla materiaaleilla. Karkeaa froteepyyhettä tai pehmeää harjaa käyttämällä saa erilaista ärsytystä arpeen ja ympäröivään ihoon. Erilaiset tekstuurit ja käsittelyn voimakkuus vaikuttavat ihon eri hermopäätteisiin. Monipuolisilla käsittelytekniikoilla arven kiinnikkeitä pääsee syntymään vähemmän. (Luomala & Pihlman 2016, 61-62.)

Opas arpien käsittelyyn

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutettiin yhteistyössä Tays Sydänsairaalan kanssa opinnäytetyö Arven käsittely sydän- ja rintaelinkirurgisilla potilailla (Kaivanto & Taskinen 2020). Opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin arven käsittelyopas, jota käytetään sydän- ja rintaelinkirurgisilla potilailla. Oppaassa käsitellään haavan paranemisen vaiheita, arven käsittelyn aloittamista ja käsittelytekniikoita sekä esteitä arven käsittelylle. Kaikkia oppaan käsittelytekniikoita voi soveltaa myös muihin arpiin. Opasta tullaan jakamaan Tays Sydänsairaalan kirurgisille potilaille oppaana arven omahoitoon.

Kirjoittajat

Anniina Kaivanto ja Johanna Taskinen valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta fysioterapeuteiksi (AMK). Arven käsittelyopas sydän- ja rintaelinkirurgisille potilaille tuotettiin heidän opinnäytetyössään.

Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian päätoimisena tuntiopettajana ja toimi opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Bordoni, B. & Zanier, E. 2013. Skin, fascias and scars: symptoms and systemic connection. J Multidiscip Healthc. Nro 7/2014. [viitattu 12.4.2020]. Saatavissa: https://www.dovepress.com/skin-fascias-and-scars-symptoms-and-systemic-connections-peer-reviewed-fulltext-article-JMDH

Hietanen, H., Iivanainen ,A., Seppänen ,S. & Juutilainen, V. 2003. Haava. 1-2.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy. 

Juutilainen, V., Hietanen, H., Rusanen, S. & Ahtiala, M. 2018. Haavanhoidon periaatteet. 4. Painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.  

Kaivanto, A. & Taskinen, J. 2020. Arven käsittely sydän- ja rintaelinkirurgisilla potilailla. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 12.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088071

Lindberg A-P. 2015. Täsmäliike: toiminnallinen myofaskiaalinen harjoittelu. Fitra.

Luomala, T. & Pihlman, M. 2016. Faskia- terapian ja liikkeen näkökulmasta. 1. painos. Lahti: VK-Kustannus Oy

Schleip R., Findley T. W., Chaitow L. & Huijing P. A. 2012. Fascia: The tensional network of the humanbody. Elsevier Ltd.

Linkit

Tays Sydänsairaala. 2019. Tays Sydänsairaala. Tampereen yliopistollinen sairaala. [Viitattu 12.4.2020]. Saatavissa: https://www.tays.fi/fi-FI/Toimipaikat/Tays_Sydansairaala

Kuvat

Annina Kaivanto ja Johanna Taskinen.