Hoitotyön opetuksen on pysyttävä mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaympäristöjen nopeassa kehityksessä. Tapamme edistää hyvinvointia ja terveyttä tulevaisuudessa on murroksessa, johon vaikuttaa teknologian kehitys sekä yhteiskunnallinen halu vahvistaa yksilön osallistuvuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018, 16).
Megatrendit, kuten muuttuva väestörakenne, työn murros ja teknologinen kehitys muokkaavat työskentelytapoja, mutta myös lisäävät työn monialaisuutta (Sosiaali- ja terveysministeriö 2018, 10‒11). Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen vaikuttaa potilaiden hoidon laatuun, turvallisuuteen, vaikuttavuuteen sekä toiminnan sujuvuuteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 8). Kuinka koulutusorganisaatioiden henkilöstön osaamista voidaan ylläpitää vastaamaan näihin tarpeisiin?
Oman osaamisen tunnistaminen
Opiskelijan näkökulmasta opettajien osaamisen ylläpitäminen ja kyky kehittyä ovat suoraan yhteydessä opetuksen laatuun ja ajankohtaisuuteen ja sitä kautta opiskelijoiden osaamisen lisäämiseen. Tämän päivän työelämä ylipäätään vaatii opettajaltakin oman osaamisen tunnistamista ja muuntautumiskykyä (Eteläpelto & Vähäsantanen 2010, 46‒47).
Opettajan osaamisen ajantasaisuus heijastuu opiskelijoiden opetuksen laadun arviointiin erityisen paljon käytännönläheisissä ammateissa, sillä opiskelijana opetuksen ajanmukaisuus tulee arvioitua harjoitteluiden kautta käytännön työelämään peilaten. Ammattikorkeakoulun opettajan työn keskeisenä tavoitteena voidaankin pitää tieteellisyyden ja ammatillisen substanssiosaamisen ylläpitämistä sekä näiden yhteensovittamista opetuksessa. (Marttila 2015, 34‒35.)
Opettajien osaamisen edistäminen vaatii jo hallittavien taitojen sekä osaamistarpeiden tunnistamista. Tunnistaminen on yhteydessä osaamisen edistämiseen, joka ei olekaan vain opiskelijoihin ulottuva tekijä, vaan myös osa koulutusorganisaation henkilöstön nykyisten ja tulevaisuuden resurssien tunnistamista. Taitojen ja tiedon tunnistus ja kehittäminen on vahvasti opettajien työelämäosaamisen kehittymistä ja säilyttämistä tukeva tekijä. (Saranpää 2009, 7‒11.) Oman substanssiosaamisen ylläpitämisen on todettu opettajien mielestä olevan myös opettajaosaamisen ytimessä (Parkkonen & Nuutinen 2020).
Työelämävierailuja ja simulaatioita
Opiskelijan näkökulmasta opettajien työelämäosaamisen ylläpito konkreettisesti esimerkiksi työelämävierailujen tai simulaatiokoulutuksien avulla näkyy etuna ja panostuksena tulevaisuuden sairaanhoitajien osaamiseen.
Vuonna 2020 sairaanhoitajakoulutuksen opettajille tehdyssä kyselyssä korostui opettajien tunnollisuus ja halu panostaa laatuun, mutta he kokivat resurssien vähyyden näkyvän opetuksen laatua karsivana tekijänä (Sairaanhoitajat 2020). Opettajien osaamisen ylläpitäminen on välttämätöntä, joten on tärkeää pohtia, miten osaamista ylläpidetään ja edistetään yhteiskunnan kiihtyvässä muutoksessa.
Kirjoittajat
Anniina Palokangas on sairaanhoitajaopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta sekä yhteiskuntatieteiden opiskelija Itä-Suomen yliopistosta. Hän suorittaa sairaanhoitajantutkinnon harjoittelua KARITA-hankkeessa (LAB 2022).
Merja Ikonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikön TKI-hankkeissa projektisuunnittelijana.
Sanna Imeläinen työskentelee hoitotyön lehtorina ja KARITA-hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2010. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa T. Asunmaa & P. Räihä (toim.), Samalta viivalta 4 : valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kirjallisen kokeen aineisto 2010 (s. 45–67). Jyväskylä: PS-kustannus.
LAB. 2022. KARITA. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. Hanke. Viitattu 22.8.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla
Marttila, L. 2015. Ura kerronnallisena työnä. Ammattikorkeakoulun opettajat kertojina. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 22.8.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9809-1
mohamed_hassan. 2020. Hassan, M. Liikenainen, koulutus. Pixabay. Viitattu 22.8.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/liikenainen-sarjakuva-koulutus-5169352/
Parkkonen, V. & Nuutinen, U. 2020. Opettajan ammatillinen osaaminen ja osaamisen kehittäminen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. HAMK Unlimited. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/opettajan-ammatillisen-osaamisen-kehittaminen/#.YoIDZehBxPY
Sairaanhoitajaliitto. 2020. Sairaanhoitajaliiton opettajakyselyn karut tulokset: Taloudelliset arvot ohjaavat sairaanhoitajakoulutusta. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajaliiton-opettajakyselyn-karut-tulokset-taloudelliset-arvot-ohjaavat-sairaanhoitajakoulutusta/#
Saranpää, M. 2009. Osaamisen tunnistaminen – työkirja ammattikorkeakouluille. TUNNE5-työryhmä. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita. Viitattu 1.5.2022. Saatavissa https://core.ac.uk/download/pdf/38126739.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Eheä yhteiskunta ja kestävä hyvinvointi. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus. Valtioneuvosto. Valtioneuvoston julkaisusarja 22/2018. Helsinki: Valtionneuvoston hallintoyksikkö, julkaisutuotanto. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160904/22_TUKA_STM_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen. Ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3. Helsinki: Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162120/STM_2020_3_rap.pdf
