Tuotteiden omistamisesta palveluiden hyödyntämiseen

Kiertotalouden liiketoimintamalleissa asiakkaalle tarjotaan omistamisen vaihtoehtoja tuote palveluna -ratkaisujen avulla. Asiakas vuokraa tai liisaa tuotteita halutun ajanjakson ajan, jolloin tuotteen omistajuus säilyy palvelun tarjoajalla. Yhteiskäytön lisäksi palvelukonseptiin liittyy tuotteiden huoltoa ja korjausta, jolloin niiden käyttöaste lisääntyy ja elinkaari pitenee. Tuote palveluna -mallit tukevat kiertotalouden tavoitteita ja luovat potentiaaleja toimintamahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä.

Esimerkki vaate palveluna -konseptin tuotevalikoimasta, joka voi koostua erityyppisistä vaatekappaleista. Kuvan valikoimassa on esillä bleisereitä, farkut ja suorat housut sekä paitapusero ja neulosliivi. Valikoiman väripaletissa on koordinoitu vihreää, keltaista, oranssia, sinistä ja valkoista harmoniseksi kokonaisuudeksi.
Kuva 1. Vaate palveluna -konsepteissa kuluttaja voi ostaa tuotteeseen käyttöoikeuden haluamalleen ajanjaksolle (Lach 2021).

Tuote palveluna -konseptin kehittäminen vaatii muotoiluajattelua

Kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien tulisi olla tasapainossa niin taloudellisten, ympäristöllisten kuin sosiaalisten tekijöiden kannalta, kuten kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät. Vastuullisuusnäkökulman lisäksi palvelukonseptien kehittämisessä on, potentiaalisen liiketoimintaidean lisäksi, määriteltävä huolellisesti palvelun tarjoama lisäarvo asiakkaalle. Palvelun hinta, helppous ja luotettavuus ovat avainasemassa asiakkaan näkökulmasta. (Orasmaa ym. 2020, 32.) Ei riitä, että palvelukonsepti on toimiva, myös palveluna tarjottavan tuotteen on oltava kunnossa. Kannattavan tuotepalvelukonseptin kehittäminen vaatii muotoiluajatteluun pohjautuvaa ratkaisukeskeistä, kokonaisvaltaista, empaattista ja käyttäjälähtöistä lähestymistapaa. (Brown 2019, 10.)

Tuote palveluna -konseptien pilotoinnit toivat esiin uudenlaisen liiketoiminnan haasteita ja mahdollisuuksia

Product as a Service pilots -hankkeessa pilotoitiin tuote palveluna konsepteja tekstiili- ja vaatetusalalla sekä BtoB että BtoC rajapinnassa toimivien yhteistyöyritysten kanssa. Työvaate- ja arkivaate -palveluna pilottien avulla kartoitettiin kiertotaloutta tukevien liiketoimintamallien haasteita, mahdollisuuksia ja toiminnan synnyttämää lisäarvoa asiakkaalle, kuluttajalle sekä palvelua tarjoavalle yritykselle. Pilottien suunnittelussa hyödynnettiin muotoiluajattelun holistista lähestymistapaa ja yhteiskehittämisen menetelmiä kartoittaen yrityksen ja asiakkaiden tarpeita, vuokrattavien tuotteiden ja palvelukonseptin soveltuvuutta sekä vuokrausprosessin toimivuutta. Liiketoimintamallin ympäristövaikutuksia kartoitettiin pilotointiprosessin ajan huomioiden palvelun tuottamisen ja sen hyödyntämisen vaikutukset. Piloteissa keskeisimpiä esiin nousseita teemoja haasteiden, mahdollisuuksien sekä muodostuvan lisäarvon näkökulmasta olivat kestävä liiketoiminta, tuotteiden saavutettavuus, niiden käyttöoikeus ja jakaminen, tuotevalikoima, palveluprosessien toimivuus, yhteistyökumppanit sekä ympäristöhyödyt.

PaaS, Product as Service pilots -hankkeen työvaate palveluna -pilotin aikataulu ja pilotin aikana toteutetut toimenpiteet: työpajat ja niiden teemat, asiakkaiden ja yrityksen haastattelut sekä tarvittavan datan keräys pilotin ja koko prosessin aikana.
Kuva 2. PaaS-hankkeen työvaate -palveluna pilotin toimintasuunnitelman mukaan tietoa kartoitettiin yhteiskehittämisen menetelmillä, esimerkiksi useiden työpajojen avulla. (Kalliomäki 2022, 35.)

Kesäkuussa 2022 päättyneessä PaaS, Product as a Service pilots -hankkeessa, julkaistiin tuote palveluna -konseptin kehittäjän opas, joka taustoittaa uudenlaisten liiketoimintamallien potentiaalia sekä antaa käytännön vinkkejä ja työkaluja kiertotaloutta tukevientoimintamallien kehittämiseen. Hanketta rahoitti Sitra ja se toteutettiin yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa.

Kirjoittaja

Helena Kalliomäki on vaatemuotoilija, joka toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Tällä hetkellä hän työskentelee Digital & Sustainable Fashion Showroom sekä Telavalue -hankkeissa sekä Puettavan muotoilun tuntiopettajana. PaaS, Product as Service pilots -hankkeessa hän toimi sekä asiantuntijana että projektipäällikkönä.

Lähteet

Brown, T. 2019. Change by Design, Revised and Updated. How Design Thinking Transforms Organizations and Inspires Innovation. New York: Harper Collins Publisher 2019.

Kalliomäki, H. 2022. Workwear as a Service – Case Image Wear. Teoksessa Heinonen, E. Kalliomäki, H. Petänen, P. Hokkanen, M. Heikkilä, J. Mäkiö, I. Antikainen, M. Nurmi, P & Virta, M. Guide for developing Product as Service business. Turku University of Applied Sciences. Reports from Turku University of Applied Sciences 291, 32-35. Viitattu 24.08.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-820-7

Lach, R. 2021. Viitattu 28.07.2022. Saatavissa https://images.pexels.com/photos/8400603/pexels-photo-8400603.jpeg?auto=compress&cs=tinysrgb&dpr=2&w=500

Orasmaa, A. Laurila, L. & Liimatainen, H. 2020. Omistamisen muutos kiertotaloudessa. Sitra. Helsinki. Viitattu 01.08.2022. Saatavissa  https://www.sitra.fi/julkaisut/omistamisen-muutos-kiertotaloudessa/

Linkit

Turku University of Applied Sciences. 2022. Guide for developing Product as Service business.  Reports from Turku University of Applied Sciences 291, 32-35. Viitattu 24.08.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-820-7

LAB. 2022. Paas, Product as a Service pilots -hankkeen nettisivut. Viitattu 24.08.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/paas-pilots-product-service-pilots

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *