Johtamisessa haasteita suomalaisilla maatiloilla

Maatalouden huono kannattavuus on ollut Suomessa huolenaiheena jo pitkään. Maatalouden asiantuntijaorganisaatio ProAgria, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ja Luonnonvarakeskus Luke ovat jo kauan nähneet maatalouden kannattavuuden olevan heikkoa. Maanviljely ja maatilan pitäminen on erilaista kuin ennen, mikä tuo haasteita maatilojen johtamiselle.

[Alt-teksti: Peltomaisemaa, etualalla harvaa metsää ja siellä traktori.]
Kuva 1. Maatiloilla osaamisen pitää ulottua käytännön töiden lisäksi myös johtamiseen. (Kuva: Miia Vainikka-Pärhä)

Maatilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa yhä kiihtyvällä tahdilla (Rauhala 2004). Tilakoon kasvaessa maatiloista on tullut yhtä suurempia yrityksiä, ja niitä pitää osata johtaa suunnitelmallisesti. Perinteinen tuottajalähtöinen toimintatapa ei riitä, vaan yritystoiminta tarvitsee kokonaisvaltaista johtamista ja tietoista suunnan valitsemista – strategista johtamista. (Ryhänen & Sipiläinen 2018.) Strategisilla valinnoilla ja johtamistaidoilla on yhteys maatilan menestykseen ja hyvään kannattavuuteen (Vihtonen 2007; Mäkinen 2013), silti jopa 40 prosenttia suomalaisista maatiloista suunnittelee toimintaansa vain seuraavaan vuoteen asti (Rikkonen ym. 2013, 27–28).

Maatalouden toimintaympäristö haastaa viljelijää

Liiketoiminnan suunnittelun puuttumiseen vaikuttavat taloudelliset tekijät. Myös lisämaan saatavuus ja maatalouspolitiikka koetaan kehittämisen esteinä. (Rikkonen ym. 2013, 16.) Maitotilayrittäjien johtamista koskevassa tutkimuksessa pitkän aikavälin suunnittelun esteinä nähtiin maatalouspolitiikan ennakoimattomuus, maidon hinnan vaihtelu ja pellon saatavuuteen liittyvät tekijät (Närvä ym. 2019, 44, 50).

Karhisen (2019, 76–78) mukaan maatalous- ja puutarha-alan koulutuskokonaisuuksien sisältöä pitäisi muokata vastaamaan nykyajan tarpeita. Huomiota pitäisi kiinnittää myös maatalouden neuvontajärjestöjen hajanaisuuteen, joka on vaikeuttanut neuvontapalveluiden kehittämistä ja tutkimustiedon jalkauttamista tilojen käyttöön.

[Alt-teksti: avara peltonäkymä, taustalla metsää.]
Kuva 2. Peltojen saatavuus vaikeuttaa maatilojen pitkän tähtäimen suunnittelua. (Kuva: Miia Vainikka-Pärhä)

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opinnäytetyössä toteutettiin kyselytutkimus strategisen johtamisen esteistä maatiloilla. Samalla haluttiin selvittää, onko jollakin maanviljelijään liittyvällä taustatekijällä yhteys maatilan strategiseen johtamiseen. Tulosten mukaan toimintaympäristö koetaan suurimmaksi esteeksi strategiselle johtamiselle. Erityisesti jatkuvasti muuttuva maatalouspolitiikka ja lainsäädännön arvaamattomuus nousivat esille vastauksissa. Taustatekijöistä tuotantotavalla, peltopinta-alalla sekä johtamista käsittelevälle kurssille tai hankkeeseen osallistumisella oli yhteys maatilan strategiseen johtamiseen. Maatalous- ja puutarha-alan koulutus ei ole tutkimustulosten mukaan yhteydessä strategiseen johtamiseen. Tulos vahvisti näkemystä, että alan tämänhetkinen koulutussisältö ei täysin vastaa nykytarpeita. (Vainikka-Pärhä 2022.)

Kirjoittajat

Miia Vainikka-Pärhä on syksyllä 2022 valmistuva tradenomi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun Uudistuva johtaminen -koulutuksesta.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.

Lähteet

Karhinen, R. 2019. Uusi alku: Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisusarja 3/2019. Viitattu 24.1.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161359

Mäkinen, H. 2013. Farmers’ managerial thinking and management process effectiveness as factors of financial success on Finnish dairy farms. Agricultural and Food Science 22(4). 452–465. Viitattu 24.1.2022. Saatavissa https://kaakkuri.finna.fi/Record/journalfi.article8147

Närvä, M., Ryhänen, M., Rajakorpi, J. & Sipiläinen, T.  2019. Kokonaisvaltaisen johtamisen nykytila maitotilayrityksissä. Teoksessa Ryhänen, M. & Närvä, M. (toim.) Kokonaisvaltaisella johtamisella kannattavuutta maidontuotantoon. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. 29–54. Viitattu 6.2.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/170476/A31_Ryh%c3%a4nen_N%c3%a4rv%c3%a4_low.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Rauhala, R. 2004. Maatalouden rakennemuutos EU:n aikana: Tilakoon kasvusta viljanviljelyn yleistymiseen. Tilastokeskus. Viitattu 14.1.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_08_04_maatalous.html

Rikkonen, P., Toikkanen, H., & Väre, M. 2013. Liiketoiminnan kehittämistarpeet maatilayrityksissä: viljelijäkyselyn tuloksia. MTT Taloustutkimus. Viitattu 30.1.2022. Saatavissa https://jukuri.luke.fi/handle/10024/480757

Ryhänen, M. & Sipiläinen, T. 2018. Maatalousyrityksen johtaminen ja toiminnan kehittäminen: Tuotannon suunnittelu strategisen johtamisen tukena. 2. tarkistettu painos. Helsinki: Tempest. Viitattu 14.1.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/228594/OPPIKIRJA_Ryh%C3%A4nen%26Sipil%C3%A4inen.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Vainikka-Pärhä, M. 2022. Strateginen johtaminen suomalaisilla maatiloilla. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalous. Lahti. Viitattu 17.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119740

Vihtonen, T. 2007. Suomalaisten maatalousyritysten strategiset valinnat ja taloudellinen menestys. MTT Taloustutkimus. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://jukuri.luke.fi/handle/10024/464494