Aivot tarvitsevat liikettä ja lepoa
Tikissä työelämään -hankkeessa (LAB 2022) kehitettiin opiskelijahyvinvointia yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helian kesken (Halonen & Kangas 2022). Yhtenä näkökulmana hankkeessa edistettiin aktiivisen opiskelun kulttuuria.
Liikkeen ja levon tasapaino on terveen elämän sekä oppimisen ja joustavan mielen perusta. Maailmanlaajuisesti joka neljäs aikuinen ei liiku riittävästi, ja nuorista jopa 80 %:n arvioidaan olevan fyysisesti liian passiivisia (WHO 2020). Istuen vietetyn ajan määrä kasvaa, opiskelu ja työelämä edellyttävät paljon istumista.
On helppoa tunnistaa tilanne, jossa deadlinet painostavat, keskittyminen on vaikeaa, pinna on kireällä ja keho jumissa. Näissä tilanteissa liikkeelle lähteminen voi tuntua arkisesti epäloogiselta. Kasautuneen paineen alla meillä on taipumus alkaa karsia asioita, joita tulisi lisätä. Stressin kasvaessa tarvitsemme nimenomaan lisää liikettä ja lepoa – fyysinen aktiivisuus vieläpä parantaa unen laatua ja sen aikana tapahtuvaa oppimista ja palautumista (Dolezal ym. 2017).
Liikkeestä on hyötyä
Nykyiseen neurotiedetutkimukseen nojaten on esitetty, että liikunnan ja aivojen muovautumiskyvyn välinen yhteys pohjautuu kauas lajikehitykseen perustaen (Raichlen & Alexander 2017). Kymmenien vuosituhansien aikana ihmisaivot ovat tottuneet reagoimaan herkästi liikkeeseen ja siten liikunta tehostaa aivojen rakenteen ja toiminnan muutoksia. Oppiminen on siis tehokkaampaa aivoissa, joiden kantaja on fyysisesti aktiivinen. Lohdullista on, että pienelläkin aktiivisuuden lisäämisellä on positiivisia vaikutuksia, eikä se näytä olevan aivojen kannalta koskaan liian myöhäistä.
Liikkumisen myötä kohonnut verenkierto ja hapen määrä aivoissa parantaa kumulatiivisesti oppimisen fysiologista perustaa: uusien hermosolujen synty, hermosolujen välisten yhteyksien kasvu sekä pienten verisuonten kasvu aivoissa tehostuu. Toisaalta fyysinen aktiivisuus jopa yksittäisenä harjoituksena laskee stressihormonitasoja, millä on laaja-alaisia vaikutuksia terveyteen (Popovic ym. 2022).
Väestötason tutkimuksissa on osoitettu, että säännöllinen liikunta on yhteydessä vähäisempään mielialaoireiluun: ihmiselämään kuuluvien alakuloisten päivien määrä on puolet vähäisempää liikuntaa harrastavilla fyysisesti passiivisiin verrattuna (Chekroud ym. 2018).
Keinoja on monia
Mahdollisuuksien ja kannustimien tarjoaminen fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on kenties tehokkaimpia ja mahdollisesti edullisimpia yhteiskunnallisia ennaltaehkäisytekoja kansanterveyden eteen. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen ja katseen suuntaaminen hetkittäisestä tunteesta etäämmälle voi riittää. Voimme nojata tietoon siitä, että aivomme kaipaavat liikettä ja tiedämme, että aivot kyllä toipuvat hyvinkin kuormittavista ajoista. Tänään aktiivisuuden lisääminen voi tarkoittaa varttitunnin kävelyä, huomenna tanssituntia tai vaikkapa opiskelutehtävien purkua kampuksella kävellessä kahviossa istumisen sijaan.
Kirjoittajat
Juho Strömmer on liikunnallisen elämäntavan vaikutuksia aivoihin tutkinut psykologian tohtori, joka työskentelee työterveyspsykologina ja opiskelee psykoterapeutiksi. Hän oli mukana Tikissä työelämään -hankkeessa vierailevana asiantuntijana.
Sanna Kangas työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä fysioterapian sivutoimisena tuntiopettajana. Hän toimi Tikissä työelämään -hankkeessa asiantuntijana.
Lähteet
Chekroud, S. Gueorguieva,R., Zheutlin, A., Paulus, M., Krumholz, H., Krystal, J. & Chekroud, A. 2018. Association between physical exercise and mental health in 1·2 million individuals in the USA between 2011 and 2015: a cross-sectional study. Lancet Psychiatry. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30227-X
Dolezal, B., Neufeld, E., Boland, D., Martin, J. & Cooper, C. 2017. Interrelationship Between Sleep and Exercise: A Systematic Review. Advances in Preventive Medicine. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2017/1364387
geralt. 2018. Altmann, G. Mies, pää, siluetti. Pixabay. Viitattu 7.6.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/mies-p%c3%a4%c3%a4-siluetti-v%c3%a4rj%c3%a4t%c3%a4-lika-3591573/
Halonen, M. & Kangas, S. 2022. Tikissä työelämään: näkökulmia ja kokemuksia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 48. Viitattu 12.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-417-2
LAB. 2022. Tikissä työelämään 3. vuosi. Hanke. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tikissa-tyoelamaan-3-vuosi
Popovic, D., Bjelobrk, M., Tesic, M., Seman, S., Jayasinghe, S., Hills, A., Babu, A., Jakovljevic, M., Pronk, N., Lavie, C. & Arena, R. 2022. Defining the importance of stress reduction in managing cardiovascular disease ‒ the role of exercise. Progress in Cardiovascular Diseases. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.pcad.2022.01.008
Raichlen, D. & Alexander, G. 2017. Adaptive Capacity: An Evolutionary Neuroscience Model Linking Exercise, Cognition, and Brain Health. Trends in Neurosciences. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tins.2017.05.001
WHO. 2020. Global Health risks. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://www.who.int/health-topics/physical-activity
