Kiireellisen hoidon ja valvonnan yhteydessä nopea ja järjestelmällinen toiminta on elintärkeää. ABCDE-menetelmä on monikäyttöinen työkalu, joka auttaa hoitohenkilökuntaa tunnistamaan ja priorisoimaan potilaiden hoidon tarvetta tehokkaasti ja turvallisesti. ABCDE-menetelmä kehitettiin ensiaputilanteisiin, mutta sitä voidaan soveltaa myös monissa valvontahoitotilanteissa. (Suomen Sairaanhoitajaliitto ry 2018.)
Päijät-Hämeen keskussairaalan teho- ja valvontaosastolla järjestettiin perehdytystä ABCDE-menetelmän hyödyntämisestä valvontahoitotyössä. Teho- ja valvontaosaston yhdistymisen myötä kaivattiin yhtenäistä toimintamallia liittyen potilaan tarkkailuun. Menetelmän perehdytys henkilökunnalle koettiin osastolla hyödylliseksi ja tärkeäksi.
Järjestelmällistä arviointia
ABCDE-menetelmä on järjestelmällinen lähestymistapa potilaan tilan arviointiin. Arviointityökalu ohjaa tutkimaan ja arvioimaan potilaan elintoiminnot tärkeysjärjestyksessä. (Suomen Sairaanhoitajaliitto ry 2018.)
ABCDE:n osat ovat: A – Hengitystie (Airway): Varmistetaan potilaan hengitysteiden avoimuus ja tarvittaessa turvataan hengitystie.
B – Hengitys (Breathing): Hengityksen tarkempi arvioi; hengitystaajuus, hengityksen laatu, happisaturaatio, hengitysäänet, verikaasuanalyysi ja hiilidioksidin mittaaminen.
C – Verenkierto (Circulation): Verenkierron arviointi; pulssi, EKG, verenpaine, lämpörajat ja ihon väri.
D – Tajunta (Disability): Neurologinen arvio; tajunnantason arviointi (GCS, RASS), puolierojen tutkiminen (FAST), pupillien tutkiminen ja verensokerin mittaaminen.
E – Paljastaminen (Exposure): Kehon paljastaminen, ihon kunnon tarkistaminen, kehon lämpötilan mittaaminen ja kivun arviointi (VAS, NRS, CPOT).
![[Alt-teksti: potilasvuode ja sen vierellä suuri määrä teknisiä laitteita, johtoja ja monitoreita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/09/632_2023_ABCDE-elintoiminnot-tarkeysjarjestykseen-1024x646.jpg)
Potilaalle tehdään ABCDE-menetelmää noudattaen tarkennettu kokonaisarvio, minkä jälkeen perusarviointia jatketaan toistaen säännöllisesti. Arviointi edellyttää hoitajalta syy-seurausyhteyksien ymmärtämistä, jotta havainnoilla voidaan ennakoida mahdollisia voinnin muutoksia. Yksittäistä arvoa tärkeämpää on seurata arvojen käyttäytymistä pidemmällä aikavälillä. (Ritmala-Castrén ym. 2017, 8.)
ABCDE-menetelmää sovelletaan sen mukaan, minkälaisessa tilanteessa tai hoitoyksikössä sitä käytetään. Teho- ja valvontapotilailla jatkuva tarkkailu korostuu. Potilaat ovat usein kriittisesti sairaita, voinnissa tapahtuu äkillisiä muutoksia ja komplikaatiot ovat yleisiä. (Ritmala-Castrén ym. 2017, 8.) Henkilökunnan noudattaessa yhtenäistä arviointimenetelmää viestintä potilaiden tilasta ja hoidon tarpeesta parantuu ja virheiden mahdollisuus vähenee.
Edistää potilasturvallisuutta
Menetelmän kouluttaminen terveydenhuollon ammattilaisille lisää luottamusta ja parantaa kriittisesti sairaan potilaan tunnistamista. Menetelmän käyttö parantaa myös hoidon lopputulosta. (Troels ym. 2022.) Kokonaisuudessaan ABCDE on valvontahoitotyössä arvokas työkalu, joka lisää tehokkuutta ja turvallisuutta. Menetelmän käyttö edellyttää perehtymistä ja harjoittelua, mutta se parantaa hoidon laatua sekä lisää potilaiden hyvinvointia.
Kirjoittajat
Jenna Hauhia työskentelee sairaanhoitajana teho- ja valvontaosastolla Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa anestesiahoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Sara Laiho työskentelee sairaanhoitajana teho- ja valvontaosastolla Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa anestesiahoitotyön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.
Maria Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Suomen sairaanhoitajaliitto ry. 2018. ABDCE Peruselintoimintojen arviointityökalu. Helsinki: Fioca Oy.
Troels, T., Krarup, N., Grove, E-L., Rohde, C. & Lofgren, B. 2022. Initial assessment and treatment with the Airway, Breathing, Circulation, Disability, Exposure (ABCDE) approach.
