Kuluvana vuonna keskustelua digitaalisten ratkaisujen suunnittelun tulevaisuudesta on hallinnut yksi teema ylitse muiden: tekoäly. Koodaajat ja UX/UI-suunnittelijat kokevat uhkaa paitsi toimeentulolleen, myös omalle toimijuudelleen. Monissa puheenvuoroissa on pelätty prosessien ja päätöksenteon liukuvan käsistä, kun manuaalista työtä siirtyy enemmän tekoälyn ja automaation hoidettavaksi (Teixeira & Braga 2025, Moran & Gibbons 2025). Yhä useammin kysytään: mitä osaamista jää jäljelle?
Positiivisempi tapa katsoa asiaa on, että tekoäly tekee näkyväksi sen, mistä suunnittelijan työssä todella maksetaan. Työn arvo rakentuu toteutuksen omaperäisyydestä, vaikuttavuudesta, ongelmien luovasta ratkaisemisesta ja niiden jäsentämisestä, tutkimukseen pohjautuvista tuotoksista sekä kyvystä ymmärtää käyttäjää ja käytön kontekstia (Nikhil 2025). Tekoäly voi kyllä ehdottaa värejä ja layouteja, mutta se ei kykene empatiaan eikä tulkitsemaan käyttäjän motiiveja. Tekoäly osaa myös tuottaa loputtomasti variaatioita, mutta niiden laadun ja toimivuuden arviointi on toinen asia. Tekoäly ei ole luova eikä sillä ei ole emotionaalista älyä. Siihen tarvitaan ihminen.
Tutkimus on yhä enemmän suunnittelun ytimessä
Ongelmien ratkaisussa tutkimustaidoista on korvaamatonta hyötyä, ja siksi niistä tulee AI-aikana tärkeämpää osaamista suunnittelijalle kuin koskaan aiemmin (Stevens 2024). Strateginen suunnittelu, viestinnällisten ja liiketaloudellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää käyttäjätietoa, jota kerätään ja tuotetaan laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Käyttäjätutkimuksen lisäksi saavutettavuuden osaaminen ja eettinen suunnittelu ovat nousseet entistä tärkeämmäksi osa-alueiksi (Nikhil 2025).
Kognitiivisen saavutettavuuden rakentaminen vaatii, että suunnittelijan on ymmärrettävä, miten ihmisen havaintojärjestelmä toimii ja kuinka muisti, tarkkaavaisuus ja hahmolait vaikuttavat hyvän käyttökokemuksen rakentamiseen.
Toisin sanoen, suunnittelijan on kyettävä erottumaan siitä, mitä kone pystyy tuottamaan. Positiivisesti ajatellen on mahdollista, että kun rutiinit automatisoituvat, suunnittelijoille avautuu mahdollisuuksia keskittyä enemmän siihen, mikä on heidän todellista osaamistaan: ihmisen ymmärtämiseen ja sellaisten omaperäisten ratkaisujen muotoiluun, joita ei synny todennäköisyyslaskennalla eikä monistamalla.
Laadulliset tutkimusmenetelmät käyttäjätiedon hyödyntämisessä on myös keskeinen osa LAB-ammattikorkeakoulun SOLA-hankkeen digitaalisten ratkaisujen koulutusta. (Linkki SOLA-hankkeen nettisivuille). Luovan alan täydennyskoulutushankkeeseen kuuluu työkirja, jossa esitellään 30 menetelmää suunnittelun tueksi. SOLAn UX/UI-työkirja on ladattavissa maksutta Theseuksesta, ja tammikuussa se täydentyy sanakirjalla, jossa selitetään 500 digitaalisen suunnittelun termiä suomeksi ja englanniksi. (Linkki Theseukseen UX/UI-työkirjaan) Kummatkin ovat ensimmäisiä suomenkielisiä teoksia alalla.
Tekoäly voi lopulta jopa kasvattaa inhimillisten taitojen arvostamista
Jos edelleen ajatellaan positiivisia mahdollisuuksia, niin paradoksaalista kyllä, fyysisen tekemisen rooli saattaa tekoälyn myötä ajan myötä jopa korostua digitaalisessa suunnittelussa. Kun muut tekevät toisiaan muistuttavia käyttöliittymiä promptaamalla, hyvä suunnittelija erottautuu osaamalla tehdä myös käsin. Näin ajattelee Moore (2025), joka uskoo että tekoälyn valtavirtaistuminen saattaa lopulta nostaa inhimillisten taitojen arvoa. Pelc (2025) näkee tulevaisuudessa mahdollisuuden jopa uuteen Arts&Crafts-tyyppiseen liikkeeseen, joka yli 150 vuotta sitten nousi tehdasmaisen suunnittelun vastapainoksi. Materiaalisen tekemisen liittymiseen uudella tavalla laatuun viittaa alalla suunnannäyttäjänä toimineen Applen uusi logoanimaatio, jossa firman logo rakentuu läpinäkyvistä paikalleen kääntyvistä kerroksista. Animaatiossa ei ole käytetty 3D:tä eikä tekoälyä, vaan kameraa ja oikeaa muotoon leikattua lasia (Dillon 2025).
Wodtke (2025) muistuttaa, että manuaalisen ja inhimillisen lähestymistavan säilyttäminen on tärkeää myös siksi, että käsillä tekeminen – kuten luonnostelu – tukee ajattelua, jota pelkkä ruudulla työskentely ei pysty korvaamaan. Luonnostelu ei ole vain tekniikka vaan ajattelun muoto: kynä kädessä suunnittelija hidastaa vauhtia, kokeilee ja tekee virheitä, jotka usein johtavat parempiin ratkaisuihin kuin ensimmäinen mieleen tullut idea. Tämä prosessi on vaikeasti automatisoitavissa, koska se perustuu kokemukseen ja intuitioon.
Suunnittelijalle jää se, mitä ihmiseltä ei voi ulkoistaa: yhteys toiseen ihmiseen, kyky kuunnella ja tulkita sanattomia tarpeita sekä vastuu siitä, että teknologia palvelee käyttäjää eikä toisinpäin.
Kirjoittaja
Harri Heikkilä on LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin yliopettaja, joka vastaa SOLA-hankkeen digitaalisten ratkaisujen koulutuskokonaisuudesta.
Lähteet
Dillon, D. Apple TV debuts vibrant rainbow logo animation with Finneas-composed mnemonic following rebrand. NCS. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://www.newscaststudio.com/2025/11/04/apple-tv-debuts-vibrant-rainbow-logo-animation-with-finneas-composed-mnemonic-following-rebrand
Moore, P. 2025 How AI helps build human skills (and why that matters more than ever). Viitattu 13.11.2025. Saatavissa https://www.cornerstoneondemand.com/resources/article/ai-builds-human-skills/
Moran K, Gibbons S. 2025 The UX Reckoning: Prepare for 2025 and Beyond. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://www.nngroup.com/articles/ux-reset-2025/
Nikhil, K.N. 2025 AI Impact on UX/UI Design Jobs. Viitattu16.11.2025 Saatavissa https://medium.com/uxd-talks/ai-impact-on-ux-ui-design-jobs-8b63ec5a3258
Teixeira, F. & Braga, C. 2025. The State of UX in 2025. Viitattu 16.11.2025. Saatavissa https://trends.uxdesign.cc/
Pelc, K.2025. AI Will Make Human Art More Valuable. Viitattu 17.11.2025. Saatavissa https://www.wired.com/story/art-artificial-intelligence-history/
Stevens, E 2024. Will AI (Artificial Intelligence) replace UX Designers? Viitattu 18.11.2025. Saatavissa https://www.uxdesigninstitute.com/blog/will-ai-replace-ux-designers/
Wodtke, C. 2025. Sketching With AI: Why Physical Thinking Still Matters in the Age of Generated Everything. ElegantHack. Viitattu 13.11.2025. Saatavissa https://eleganthack.com/sketching-with-ai-why-physical-thinking-still-matters-in-the-age-of-generated-everything/
Linkit
Linkki 1. SOLA-hankkeen nettisivut. 2025. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa
https://luovuudensola.fi
Linkki 2. Heikkilä, H. 2025. UX/UI-työkirja – 30 menetelmää valmiina palvelukseen. Viitattu 18.11.2025. Saatavissa
https://www.theseus.fi/handle/10024/878950
