AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan -hankkeen (LAB 2026) ensimmäinen työpäiväsarja, johon osallistui kuusi päijäthämäläistä pk-yritystä, päättyi kesäkuun alussa. Kevään aikana järjestettiin kuusi AI Jooga -työpäivää, joiden edetessä yritysten ymmärrys tekoälystä ja datan merkityksestä syveni ja joiden aikana opittiin tunnistamaan datavarantoja entistä paremmin.
Lisäksi prosessien ja automaation tarkastelu auttoi löytämään kohteita, joissa tekoäly tehostaa toimintaa, säästää aikaa ja parantaa laatua. Sarjan lopputuloksena yrityksille syntyi toteuttamiskelpoinen kehityssuunnitelma tekoälyn käyttöönottoon. Kevään aikana työstettiin myös tekoälystrategiaa, joka auttoi tunnistamaan, mihin tekoälyä kannattaa käyttää ja millaista liiketoiminnallista arvoa sillä voidaan saavuttaa.
Tekoälyn hyödyt jäävät rajallisiksi ilman laadukasta dataa ja työvälineitä
AI Jooga -työpäiväsarjaan osallistuneiden yritysten kokemuksissa korostui muutosjohtamisen merkitys. Teknologia itsessään ei ole suurin haaste, vaan se, miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen. Pelko on luonnollinen reaktio: mitä tekoäly tarkoittaa omassa työssäni? Tekoälyn todettiin vievän rutiineja, ei niinkään työpaikkoja. Toisaalta tekoäly yksinkertaistaa monimutkaisia luovia prosesseja automatisoimalla niitä, jolloin ihmisille vapautuu tilaa korkeamman tason ajatteluun. Osana tätä prosessia työ muuttuu ja työpaikkoja myös katoaa. (Ojanperä 2023.) Aika näyttää mihin kehitys lopulta vie.
Keskeiseksi teemaksi nousi myös tiedon- ja datanhallinta. Monessa organisaatioissa tieto on hajallaan, ja yksittäisistä ratkaisuista siirtyminen laajempaan kokonaiskuvaan on vasta alussa. Nähtiin, että tekoäly ei luo uutta tietoa, vaan auttaa tarkistamaan, yhdistämään ja löytämään poikkeavuuksia, eli sen avulla voidaan hoitaa manuaalisia rutiinitehtäviä, jotka vievät ihmisiltä paljon aikaa.
Lisäksi herättiin pohtimaan, miten eri järjestelmissä olevaa dataa voidaan hyödyntää paremmin ja laajemmin liittyen muun muassa asiakkuudenhallintaan, reklamaatioiden käsittelyyn, ostoihin ja logistiikkaan. Samalla avautui näkymiä uusiin mahdollisuuksiin: tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien tuotteiden kehityksen tukena, trendien havainnoinnissa ja uutisten tiivistämisessä, asiakastarpeiden tunnistamisessa sekä myynnin ennustamisessa.
Tähän kaikkeen liittyy vahvasti tietoturva, joka nousi keskusteluissa kriittiseksi huolenaiheeksi. Yritykset tarvitsevat selkeät periaatteet, käyttöohjeistukset ja yhteisesti sovitut käytännöt tekoälyn hyödyntämiseen. Ilman näitä luottamusta ei synny, eikä käyttöönotto etene. Huomionarvoista on, että laadukas data yksin ei riitä tekoälyn hyödyntämiseen, vaan sen rinnalle tarvitaan toimiva dataperusta ja työvälineet.
Päätöksistä vastaa aina ihminen
Keskusteluissa nousi vahvasti esiin se, että päätöksenteko tulee viime kädessä säilyä aina ihmisillä ja että tekoäly toimii tukena, ei ihmisen korvaajana. Päätöksentekoon liittyy myös tekoälyn kehittämiskohteiden valinta. Käyttökohteita on paljon, mutta kaikkea ei voi tehdä kerralla. Vahva teema olikin ajan ja resurssien riittävyys. Yritykset tunnistivat tarpeen priorisoida: missä tekoäly toimii ja missä ei ja missä tekoäly tuo aidosti lisäarvoa?
Tekoälystä käydyssä keskustelussa ja siihen liittyvässä ajoittaisessa hypetyksessä on hyvä tunnistaa, että käynnissä oleva tekoälymurros ei ole syntynyt tyhjästä, vaan se on pitkän kehityksen tulos. Kyse on ennen kaikkea automaation kehittymisestä, joka nojaa vuosikymmenten tutkimukseen, kasvaneeseen laskentatehoon ja valtaviin datamääriin. Laajat kielimallit, jotka ovat muuttaneet tapaa käsitellä tietoa, ovat vain uusin vaihe tässä jatkumossa. Automaatio etenee edelleen, ja keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten näitä uusia työvälineitä käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. (Tarkoma 2024.)
Tekoälyjärjestelmät ovat työvälineinä, ja teknologian rinnalla tarvitaan laaja-alaista osaamista, kriittistä ajattelua ja vastuullista kehittämistä, jotta tekoäly palvelee ihmisiä ja yhteiskuntaa kestävällä tavalla. Lopulta keskiöön nousee ihmiskeskeinen tekoäly. (Tarkoma 2024.) Keskeistä on johtaa muutosta hallitusti ja ottaa henkilöstö mukaan rakentamaan uutta tekoälykästä arkea. Sivuun ei voi kehityksestä jäädä eikä vaikutuksia jättää huomioimatta.
Kirjoittaja
Niina Ihalainen, VTM, MBA, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan.
Lähteet
LAB. 2026. AI Jooga – tekoälyllä innovoiden liikkuvuutta ja voimaa liiketoimintaan. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ai-jooga-tekoalylla-innovoiden-liikkuvuutta-ja-voimaa-liiketoimintaan
Ojanperä, T. 2023. Tekoälyn vallankumous: Käsikirja. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://bisneskirjasto-almainsights-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/CAHBBXXTBBAEF#/kohta:SIS((c4)LLYS/piste:tjN
Tarkoma, S. 2024. Miten tekoäly muuttaa työtä? Tapahtuma 6.3.2024. Tiedekulma. Helsingin yliopisto & Aalto-yliopisto. Viitattu 15.6.2026. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=UvRpJ5iBKnU
