Isä mukana vai sivussa neuvolassa? 

Äitiysneuvola on keskeinen tuki ensivanhemmille, ja sen tehtävänä on kohdata koko perhe. Käytännössä palvelut eivät kuitenkaan aina tavoita molempia vanhempia yhtä hyvin. Tässä artikkelissa tarkastellaan erityisesti isien näkökulmaa. Isien rooli on muuttunut, ja muutos haastaa myös neuvolakäytäntöjen kehittymistä. Isän osallisuuden edistäminen neuvolassa rakentuu pienistä teoista, ja niillä on merkitystä koko perheen hyvinvoinnille. 

Läsnä, muttei osallinen 

Ensimmäisen lapsen odotus on suuri elämänmuutos, joka käynnistää vanhemmuuteen kasvamisen jo raskausaikana.  Äitiysneuvolan tehtävänä on tukea raskaana olevaa, hänen puolisoaan ja koko perhettä vahvistaen vanhemmuutta sekä edistäen terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia (Hakulinen ym. 2023).  Neuvolapalveluilla on keskeinen rooli ensivanhempien tukemisessa. Samalla voidaan kuitenkin pohtia, kohdataanko molemmat vanhemmat aidosti tasavertaisina, sillä isät ovat kuvanneet kokemuksia siitä, että heidän tarpeitaan ei aina huomioida riittävästi (Hrybanova ym. 2019). 

Äitiysneuvolakäyntien keskiössä on raskaana olevan vanhemman terveyden ja sikiön kehityksen seuranta, joka perustuu neuvolapalvelujen lakisääteisiin terveystarkastuksiin (Hakulinen ym. 2023). Tämä on perusteltua, mutta samalla se voi vaikuttaa siihen, miten vuorovaikutus vastaanotolla rakentuu. Isä voi olla vastaanotolla mukana, mutta jäädä sivustaseuraajaksi, sillä osallisuus ei synny pelkästä läsnäolosta, vaan siitä, kenelle puhe suunnataan ja kenen kokemuksille annetaan tilaa.  

Neuvolajärjestelmän käytännöt ja toimintatavat voivat siten vaikuttaa siihen, kuinka tasavertaisesti eri vanhemmat tulevat huomioiduiksi kohtaamisissa. Myös kulttuuriset odotukset voivat ohjata isää olemaan tukija, ei tuen tarvitsija. Tämän vuoksi neuvolassa tarvitaan aktiivista, normit ja stereotypiat tiedostavaa, otetta, jossa myös isän kokemuksille annetaan tilaa. (Hakulinen ym. 2022.)

Isien muuttuva rooli ja merkitys perheelle 

Isien rooli perheissä on muuttunut ajan myötä. Vanhemmuutta jaetaan aiempaa tasaisemmin, mikä näkyy esimerkiksi isien lisääntyneenä osallistumisena perhevapaisiin (Kela 2024). Raskausaikana muodostuvat mielikuvat ja odotukset vaikuttavat siihen, miten vanhemmat jäsentävät sekä omaa vanhemmuuttaan että suhdetta lapseen jo ennen syntymää (Tambelli ym. 2025).

Isän ja lapsen välinen suhde alkaa rakentua jo raskausaikana mielikuvien ja kiintymyssuhteeseen liittyvien odotusten kautta (Lindstedt ym. 2021). Vaikka isä ei koe raskautta fyysisesti, hän käy läpi omaa valmistautumisprosessiaan ja pohtii vastuuta sekä suhdettaan tulevaan lapseen. Isät toivovat tulevansa kohdatuksi tasavertaisina vanhempina ja saavansa tilaa käsitellä omia ajatuksiaan ja tunteitaan (Viholainen & Ylönen 2026).

Isän osallisuudella on merkitystä koko perheen hyvinvoinnille. Kun isä kokee olevansa tärkeä osa vanhemmuutta jo odotusaikana, hänen on helpompi osallistua lapsen hoitoon ja jakaa vastuuta lapsen syntymän jälkeen. Tämä voi vahvistaa myös parisuhdetta ja tukea perheen toimivuutta uudessa elämäntilanteessa. (Hahl & Laitinen 2022.) Tämä kehitys edellyttää myös neuvolatyöltä muutosta: isä kohdataan itsenäisenä vanhempana jo raskausaikana, ei pelkästään tukihenkilönä.

Kohti aidosti perhelähtöistä neuvolaa 

Isien osallisuuden vahvistaminen ei vaadi suuria muutoksia, vaan pieniä käytännön tekoja. Yhteisen keskustelun avulla on mahdollisuus vahvistaa kummankin vanhemman vahvuuksia, voimavaroja ja vanhemmuustaitoja (Mieli ry 2023). Katsekontakti, kysymysten suuntaaminen molemmille ja tilan antaminen kummankin kokemuksille voivat tehdä kohtaamisesta merkityksellisen.

Äitiysneuvolan tarjoamalla tuella onkin ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa vanhemmuuden alkuun. Isä ei ole vain mukana, vaan aktiivinen vanhempi, jonka ajatuksilla ja tunteilla on merkitystä. Osallisuus rakentuu vuorovaikutuksessa, ja sitä voidaan tukea esimerkiksi yksinkertaisella kysymyksellä: “Miltä vanhemmaksi tuleminen sinusta tuntuu?” 

Lähteet 

Hahl, E. & Laitinen, E. 2022. Ensimmäisen lapsen syntymän tuomat muutokset vanhempien masentuneisuuteen, luottamuksen tunteeseen ja perheen toimivuuteen sekä äitien kokemukset neuvolapalveluista. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/139609/HahlLaitinen.pdf 

Hakulinen, T., Onwen-Huma, H., Pulkkinen, P., Sandt, M., & Varsa, H. 2022. Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä: Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.  Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:9. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/bb1234e2-ac6e-4059-b5a7-691f384f6bbc/content 

Hakulinen, T., Uotila-Laine, H., & Korpilahti, U. 2023. Äitiysneuvolapalvelut. Äitiys- ja lastenneuvola NEUKO-tietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00091?toc=1112236

Hrybanova, Y., Ekström, A., & Thorstensson, S. 2019. First-time fathers’ experiences of professional support from child health nurses. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 33(4), 921–930. Viitattu 1.6.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.12690 

Kela. 2024. Perhevapaauudistus on tuonut toivottuja tuloksia – yhä useammat isät hoitavat lasta kotona aiempaa pidempään. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://www.kela.fi/ajankohtaista/perhevapaauudistus-on-tuonut-toivottuja-tuloksia-yha-useammat-isat-hoitavat-lasta-kotona-aiempaa-pidempaan 

Lindstedt, J., Korja, R., Vilja, S., & Ahlqvist, Björkroth, S. 2021. Fathers’ prenatal attachment representations and the quality of father–child interaction infancy and toddlerhood. Journal of Family Psychology. Vol.  35(4), 478–488. 

Mieli ry. 2023. Vanhemmuuden tukeminen neuvolassa. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/neuvola/vanhemmuuden-tukeminen-neuvolassa/ 

Tambelli, R., Del Proposto, L., & Favieri, F. 2025. Understanding parental representations across the perinatal period: A systematic review of empirical findings and clinical implications. Children. Vol 12 (8), 1051. Viitattu 13.5.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/children12081051 

Viholainen, M. & Ylönen, L. 2026. Miten isät haluavat tulla huomioiduksi äitiys- ja lastenneuvolassa: kyselytutkimus isien toiveista ja tarpeista neuvolapalveluissa. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 30.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202603114173 

Willink, J. https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/69096/  (Pexels License)