Aiesopimus ja esisopimus yrityskaupassa

Yrityksen elinkaarivalmennus ELIVA -hankkeessa (LAB 2023) on rakennettu pohjaa LAB-ammattikorkeakoulun opetuksen elinkeino- ja työelämäintegraation toimintamalleille. Hankkeen avulla on tuettu Etelä-Karjalan yritysten kasvua, innovaatioita sekä uudistumista yrityksen elinkaareen sulautuvalla yrityspalvelumuodolla. Hankkeen aikana on pyritty edistämään yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa hyödyntäen LAB-ammattikorkeakoulussa olevaa asiantuntija- ja opiskelijaresurssia. Osana hanketta yrityksille on pidetty valmennuksia, vierailtu yrityksissä ja pohdittu mahdollisiin yrityksen omistajavaihdoksiin liittyviä asioita yritystoiminnan elinkaaren loppuvaiheessa.

Kun päätös yrityskaupasta on tehty ja kaupan osapuolet ovat löytäneet toisensa, alkaa usein monivaiheinen prosessi yrityskauppaan liittyvien sopimusten osalta. Prosessi käynnistyy monissa tapauksissa salassapitosopimuksen laatimisella. Salassapitosopimus voidaan liittää osaksi aihesopimusta tai laatia erillisenä sopimuksena.

Myös aikarajat määritellään

Seuraavassa vaiheessa laaditaan usein aiesopimus. Aiesopimus ei lähtökohtaisesti ole vielä juridisesti sitova sopimus (Hemmo & Hoppu 2022). Jos siihen liitetään salassapitosopimus, niin sopimus muuttuu siltä osin sitovaksi. Aiesopimuksessa rajataan sopimuksen tarkoitus ja puitteet, joilla alustavasti pyritään määrittämään osapuolten neuvotteluoikeudet, myötävaikutusvelvollisuus ja aikarajat, joiden puitteissa edetään (Asianajotoimisto Lindblad 2022).

Kuva 1. Aiesopimuksen ja esisopimuksen tärkein ero on, että esisopimukseen sisältyy jo velvoittavuutta. (Cytonn Photography 2018)

Mikäli aiesopimuksessa on sitovia osia, niin silloin sopimukseen voidaan määritellä sopimussakkolausekkeet ja vahingonkorvausvelvoitteet. Sopimukseen olisi hyvä liittää myös tiedot riidanratkaisumenetelmästä.

Kun neuvotteluissa on löydetty yksimielisyys, niin laaditaan esisopimus, jolla sidotaan kaupan osapuolet toisiinsa. Esisopimuksella sovitaan tulevaisuudessa päätettävästä kauppasopimuksesta (Hemmo & Hoppu 2022). Merkittävin ero aiesopimukseen nähden on se, että esisopimus velvoittaa pääsopimuksen solmimiseen, mikäli esisopimuksessa asetetut tavoitteet täyttyvät. (Asianajotoimisto Lindblad 2022). Yrityskaupoissa on hyvin tyypillistä, että myyjä ei yleensä halua päästää ostajaa tekemään ostokohteen tarkastusta, ennen kuin esisopimus on tehty (Hemmo & Hoppu 2022). Mikäli tarkastuksessa ei löydy mitään erityistä, esisopimuksen nojalla ostaja ei tarkastuksen tehtyään voi enää kieltäytyä ostamasta yritystä (Hemmo & Hoppu 2022).

Jos toinen sopimuskumppaneista vetäytyy yrityskaupasta ja kieltäytyy esisopimuksesta huolimatta pääsopimuksen tekemisestä, se voidaan katsoa sopimusrikkomukseksi, josta seuraa vahingonkor­vausvelvollisuus.

Kirjoittaja

Jarmo Kemppinen, KTM, on LAB-ammattikorkeakoulun yritysjuridiikan lehtori, joka toimii asiantuntijana ELIVA-hankkeessa (LAB 2023).

Lähteet

Asianajotoimisto Lindblad. 2022. Opas onnistuneeseen liiketoimintakauppaan. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://lindblad.fi/guide/opas-onnistuneeseen-liiketoimintakauppaan/

Cytonn Photography. 2018. Document, contract, financing. Unsplash. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/GJao3ZTX9gU

Hemmo, M. & Hoppu, K 2022. Sopimusoikeus. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa rajoitetusti https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/HAHBGXCTDG#kohta:SOPIMUSOIKEUS/piste:tP

LAB. 2023. Yrityksen elinkaarivalmennushanke ELIVA. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/yritysten-elinkaarivalmennushanke-eliva