Jokainen meistä voi tehdä elämässään valintoja, jotka vaikuttavat aivojemme hyvinvointiin ja terveyteen. Aivoterveys-käsitteelle ei ole kansainvälisesti vakiintunutta määritelmää. Se voidaan kuitenkin nähdä kokonaisvaltaisena hyvinvointina, jossa yksilöllä on kyky elää mielekästä ja merkityksellistä elämää ilman aivosairauksia tai toiminnallisia ongelmia ajattelun, muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden, kielellisten ongelmien tai havaitsemisen osa-alueilla. (Duodecim & Suomen Akatemia. 2020, 3, 11). Aivoterveyden edistämiselle on tarvetta globaalisti. Suomessakin tähän kaivataan kansallisia strategioita, toimintamalleja ja hoitopolkuja sekä myös osaamista (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 24). FinTerveys-tutkimuksen (2017) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan kaiken ikäisillä suomalaisilla esiintyy esimerkiksi mielenterveyshäiriöitä sekä muistin ja oppimisen ongelmia. Unen on todettu olevan yksi aivojen hyvinvointia edistävä tekijä. Aikuisväestöstä unettomuudesta kärsii kolmannes (Käypä hoito -suositus 2020).
Aivosairauksien hoidon ohella on tärkeää lisätä eri ammattilaisten ennaltaehkäisevää aivoterveysosaamista ja yhteistyötä yli ammattirajojen. Samalla tulee huomioida ihmisen biopsykososiaalinen kokonaisuus. On hyvä tunnistaa, että aivoterveyttä voi kohentaa monenlaisin keinoin, esimerkiksi luonnon ja kulttuurin avulla.
Ensimmäinen aivoterveyden edistämisen koulutus Suomessa
Näihin aivoterveyden edistämisen tarpeisiin vastaten seitsemän ammattikorkeakoulua (HAMK, LAB, Lapin AMK, TAMK, Turku AMK, SAMK ja Savonia) suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä valtakunnalliset aivoterveyden edistämisen erikoistumisopinnot (30 op). Opintojen suunnittelun ja toteutuksen mahdollisti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama erikoistumiskoulutushanke. Opinnot suunniteltiin moniammatillisiksi; mukaan haluttiin sosiaali- ja terveysalan osaajien lisäksi opiskelijoita esimerkiksi liikunta- ja kulttuurialalta.
LAB-ammattikorkeakoulussa opinnot järjestettiin molemmilla kampuksilla. Opetussuunnitelmaa laadittiin vuoden 2019 aikana, ja koulutus alkoi tammikuussa 2020 kaikissa hankkeessa mukana olevissa ammattikorkeakouluissa. Ensimmäiset aivoterveyden edistämisen asiantuntijat valmistuivat valtakunnallisesti 26.11.2020. LABin Lappeenrannan kampukselta valmistui kahdeksan asiantuntijaa.
Opinnot sisälsivät 10 kontaktipäivää sekä itsenäistä opiskelua. Opintokokonaisuus sisälsi neljä teemaa. Niissä tarkasteltiin muun muassa aivoterveyden monialaista arviointia, toimintakyvyn ja elämänlaadun tukemista sekä asiakaslähtöistä palveluosaamisen kehittämistä. Teoreettisen opiskelun rinnalla kontaktipäivät sisälsivät keskusteluja ja toiminnallisia harjoituksia, kuten toimintakyvyn kartoittamista, TRE-harjoittelua sekä luovuuden ja taiteen menetelmiä aivoterveyden edistämiseksi. (Kuva 1).
Jo opintojen alussa opiskelijat alkoivat miettiä työelämälähtöistä kehittämistehtävää. Sen tavoitteena oli kehittää alueellisia aivoterveyden palveluita, verkostojen syntymistä ja työyhteisöjen toimintakulttuuria. Opiskelijat tuottivat alueellisia kehittämistehtäviä eri työyhteisöille – julkiselle, yksityiselle sekä kolmannelle sektorille. Tuotoksina syntyivät muun muassa käsikirja päihdenuorten kanssa työskenteleville, aivoterveyden ja palautumisen tarkistuslistat ja verkkokurssi etätyöpäivästä.
Kirjoittajat
Sanna Spets, terveysalan lehtori (fysioterapia) LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenranta.
Titta Sainio, terveysalan lehtori (hoitotyö) LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenranta.
Kirjoittajat olivat vastuuopettajina LABin Lappeenrannan kampuksella Aivoterveyden edistämisen koulutuksessa.
Lähteet
Aivoliitto 2020. Irti ikävistä ajatuskehistä – luonto auttaa. [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/irti-ikavista-ajatuskehista-luonto-auttaa/
Duodecim & Suomen Akatemia. 2020. Konsensuslausuma. Aivot ja mieli. [Viitattu 16.12.2020]. Saatavissa https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6.pdf.
Hyyppä, MT. 2013. Kulttuuriympäristö muovaa aivoja. Duodecim. [Viitattu 3.12.2020]. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpi00302.
Koponen, P., Borodulin, K., Lundqvist, A., Sääksjärvi, K. & Koskinen, S. (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017 -tutkimus. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Käypä hoito -suositus 2020. Unettomuus. [Viitattu 2.12.2020]. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50067#s8.
THL. 2019. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. Tilastoraportti 33/2019. [Viitattu 16.12.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019.
