Aivovamma aiheutuu tapaturmaisesti päähän kohdistuvasta ulkoisesta voimasta. Yleisimpiä syitä aivovamman aiheutumiseen ovat kaatumiset, putoamiset ja liikenneonnettomuudet. Aivovammat voidaan luokitella lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin.Yleisimpiä aivovammasta aiheutuneita oireita ovat muun muassa päänsärky, väsyvyys, pahoinvointi, huimaus, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, ärtyneisyys sekä yleinen hidastuneisuus.(Aivovammat 2020, 3-6.)
Kuntoutusprosessi on usein moniammatillista yhteistyötä, johon kuntoutujan tarpeen mukaan voi osallistua esimerkiksi neuropsykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti ja fysioterapeutti. (Lindstam & Ylinen 2012, 22–23.) Parreiras de Menezesin (2015) mukaan fysioterapeuttisista menetelmistä positiivisia vaikutuksia ovat tuottaneet mobilisaatio, aistien stimulaatio, kunto- ja aerobinen harjoittelu, hengityselimistön fysioterapia, kontraktuurien ehkäisy sekä toiminnallinen harjoittelu, kuten istumasta seisomaan-, tasapaino- ja käsien toimintakyvyn harjoittelu.
Fysioterapian vaikuttavuutta aivovammakuntoutuksessa on tutkittu vähän, ja lisätutkimuksille olisi tarvetta (Hugentobler ym. 2015).
Toiveena pitkäkestoinen fysioterapia
Rauhan (2020) opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia kuntoutujilla on kuntoutuksesta yleisesti ja millainen fysioterapian rooli on ollut siinä. Tarkoituksena oli tuoda fysioterapian vaikuttavuutta näkyvämmäksi aivovammakuntoutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Aivovammaliiton kanssa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja haastatteluihin osallistui kolme aivovammakuntoutujaa sekä yksi aivoverenkiertohäiriökuntoutuja.
Haastatelluilla aivovammakuntoutujilla oli ollut vaikeuksia erityisesti kuntoutusprosessin alkuvaiheessa. Jokainen haastateltava oli joutunut taistelemaan vakuutusyhtiöiden kanssa 9−10 vuotta. Kuntoutusprosessin alkuvaiheessa haasteita aivovammakuntoutujille loivat näkyvien oireiden puuttuminen ja se, etteivät he saaneet alussa tarpeeksi ohjausta aivovamman suhteen. Aivoverenkiertohäiriökuntoutuja puolestaan sai kuntoutusta heti, ja hänellä oli kuntoutusprosessista pelkkiä positiivisia kokemuksia.
Haastateltavien kokemukset fysioterapiasta olivat pääosin positiivisia. Kuntoutujat kertoivat kokevansa fysioterapian olevan olennainen osa arjessa pärjäämisen ja jaksamisen vuoksi. Lisäksi he kokivat ammattilaisten antamat ohjeet kehon hallintaan tärkeiksi.
Aivovamman tuoman aloitekyvyttömyyden takia kotiohjeiden tekeminen on haasteellista, minkä takia kuntoutujat pitivät säännöllistä ja kasvotusten tapahtuvaa fysioterapiaa tärkeänä. Kuntoutujat kokivat fysioterapian tällä hetkellä merkityksellisimmäksi kuntoutusmuodoksi ja toivoivat fysioterapian jatkuvan vielä pitkään.
Kirjoittajat
Annukka Rauha on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelija ja tuottanut osana opinnäytetyötään haastattelut aivovammakuntoutujille.
Heli Lahtio on LAB-ammattikorkeakoulun päätoiminen fysioterapian tuntiopettaja sekä esitellyn opinnäytetyön ohjaava opettaja.
Lähteet
Aivovammat. 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen neuroanestesian jaoksen, Suomen Fysiatriyhdistyksen, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 19.11.2020]. Saatavissa: https://www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi18020.pdf
Hugentobler J., Vegh M., Janiszewski B., Quatman-Yates C. 2015. Physical therapy intervention strategies for patients with prolonged mild traumatic brain injury symptoms: a case series. International Journal of Sports Physical Therapy 10(5)/2015, 676-689. [Viitattu 14.4.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4595921/
Lindstam S., Ylinen A. 2012. Aivovammojen kuntoutus. Porvoo: Bookwell Oy.
Parreiras de Menezes, K. 2015. Physical Therapy Rehabilitation after Traumatic Brain Injury. [Viitattu 14.4.2020]. Saatavissa: https://www.iomcworld.org/open-access/physical-therapy-rehabilitation-after-traumatic-brain-injury-2155-9562-1000311.pdf
Rauha, A. 2020. Aivovammakuntoutujien kokemuksia fysioterapiasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 1.12.2020] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/348850/Rauha_Annukka.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Kuvat
Kuva 1. Altmann, G. 2012. Tekoäly-aivot-ajatella-ohjaus-4389372. Pixabay. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/illustrations/artificial-intelligence-brain-think-4389372/
Kuva 2. Heiber, W. 2017. nainen-voima-urheilu-houkutteleva-1979258. Pixabay. [Viitattu 25.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/woman-force-sport-attractive-1979258/
