Aivoverenkiertohäiriö on akuutti hätätilanne. Suomessa aivoverenkiertohäiriöpotilaita on vuodessa 25 000 henkilöä ja näistä joka neljäs on työikäinen eli noin 6500 työikäistä henkilöä sairastuu vuoden aikana (Aivoliitto 2023a). Aivoverenkiertohäiriöpotilaat maksavat yhteiskunnalle 1,1 miljardia euroa vuodessa, ja yhden aivoverenkiertohäiriöpotilaan hoidon elinaikaiset kustannukset ovat noin 55 000 euroa. Suomessa aivoverenkiertohäiriöt ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Niihin menehtyy vuosittain noin 4500 henkilöä (Aivoliitto 2023b).
Aivoinfarktiin sairastuneista potilaista viidesosa kuolee kuukauden sisällä diagnoosin saatuaan, aivoverenvuotopotilaista kolmasosa sekä lukinkalvonalaiseen verenvuotoon menehtyy 50 % sairastuneista. Eloonjääneistä 50–70 % selviytyy omatoimisesti kotona, mutta joka viides jää elämään täysin muiden apujen varaan (Kuisma ym. 2018, 430).
Nopea tunnistaminen hoidon keskiössä
Kirjallisuuskatsauksena toteutettu opinnäytetyö arvioi tapahtumaketjua ja keinoja, joilla voitaisiin parantaa ja nopeuttaa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tunnistamista. Opinnäytetyön tulosten valossa tunnistamisen haasteita esiintyy etenkin poikkeavien oireiden sekä takaverenkierron häiriön alueella. (Ranta-aho 2023.)
Tilanteen nopealla tunnistamisella on mahdollista pelastaa potilaan henki. Joissain tilanteessa potilaat saattavat olla miltei oireettomia dramaattisesta kuvantamislöydöksestä huolimatta. Tällöin potilailla on jo kaikki kompensaatiomekanismit käytössä, jolloin pienikin lisävaurio saattaa johtaa oireiden akuuttiin pahenemiseen. (Tanskanen 2018.)
Ensihoitovaiheessa tavallisimmat estettävissä ja hoidettavissa olevat ongelmat ovat hypoksia, hypoventilaatio ja aspiraatio (Linsberg ym. 2002). Tämä korostaa aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tunnistamisen tärkeyttä, huolellista hoitoa sekä nopeaa toimintaa akuutisti kehittyneessä tilanteessa (Tanskanen 2018).
Aivoinfarktissa ja TIA-kohtauksessa uusiutumisriski on suuri, mikä korostaa entisestään potilaiden oireiden tunnistamisen tärkeyttä. Ilman hoitoa noin kymmenen prosenttia halvautuu kolmen kuukauden kuluessa ja heistä suurin osa ensimmäisen 48 tunnin aikana. (Ijäs ym. 2020.)
Kirjoittajat
Aulia Ranta-aho opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Emilia Laapio-Rapi toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Aivoliitto. 2023a. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Suomessa. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://dyajetwym1cg9.cloudfront.net/assets/files/4204/infograafi_avh_suomessa_aivoliitto.pdf
Aivoliitto. 2023b. Aivoverenkiertohäiriö. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/faktat/
geralt. 2018. Altmann, G. Kuva. aivot, ajatella, ohjaus. Pixabay. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/teko%c3%a4ly-aivot-ajatella-ohjaus-3382521/
Holmström, P. & Kuisma, M. & Nurmi, J. & Porthan, K. & Taskinen, T. 2018. Ensihoito. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Ijäs, P. & Curtze, S. & Kantanen, A-M. 2020. Tehokas varhainen sekundaaripreventio aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Duodecim. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa
https://www-terveysportti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo15411.pdf
Lindsberg, P. & Roine, R. & Kuisma, M. & Kaste, M. 2002. Aivoinfarkti – ensimmäiset kuusi tuntia. Helsinki: Duodecim.
Ranta-aho, A. 2023. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden tunnistamiseen liittyvät haasteet ja menetelmät ensihoidossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202303234038
Tanskanen, P. 2018. Aivojen herniaatio – akuutti hätätilanne. Finnanest. Viitattu 6.3.2023. Saatavissa http://www.finnanest.fi/files/tanskanen_aivojen_herniaatio.pdf
