Nuoren mielenterveyden edistäminen

Mielenterveys on olennainen osa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia (THL 2021). Voimavarat tuovat iloa elämään ja auttavat jaksamaan sekä selviytymään vaikeuksista. Jokainen meistä voi oppia tunnistamaan omat voimavaransa ja vahvistaa niitä. Mielenterveyden voimavaroja voi opetella tunnistamaan; miten rentoutuu, mitkä asiat tuottavat mielihyvää, millaiset asiat auttavat selviytymään arjen vastoinkäymisistä ja mitä hyviä puolia itsessä on. Voimavarat voivat liittyä esimerkiksi ihmissuhteisiin, harrastuksiin, työhön tai omiin hyviin ominaisuuksiin. (Terveyskylä 2020).

Sosiaalisesta mediasta inspiraatiota

Härkönen ym. (2021) opinnäytetyön tulosten mukaan lukiolaiset pitivät ystävien ja perheen läsnäoloa ja tukea keskeisenä voimavarana. Myös omien ajatusten jakaminen läheisten kanssa sekä mieluisat harrastukset ja musiikki koettiin merkittävänä voimavaroja lisäävänä tekijänä.

Suurin osa lukiolaisista suhtautuu sosiaaliseen mediaan positiivisesti. Some helpottaa yhteydenpitoa ystäviin ja muihin läheisiin, ja sen kautta on mahdollista saada uusia ystäviä niin Suomesta kuin ulkomailta. Sosiaalinen media tarjoaa runsaasti inspiraatiota esimerkiksi meikkaamiseen, ruoanlaittoon sekä liikuntaan. Lisäksi sosiaalisen median koettiin olevan hyvä ajanviettopaikka. (Härkönen ym. 2021).

Kuva 1. Sosiaalinen media tuo nuorille kontakteja ja innoitusta (Dina 2019)

Opiskelijoiden mielenterveyttä kuormittaviksi tekijöiksi lukiolaiset kuvasivat esimerkiksi yksinäisyyden ja aiemmat elämäntapahtumat sekä erilaiset kouluun liittyvät asiat. Näitä asioita olivat koulustressi, vähäinen vapaa-aika, vaatimukset lukiolaisia kohtaan sekä pääsykoeuudistus ja ylioppilaskokeet. (Härkönen ym. 2021).

Oppilaitoksen tehtävänä on rakentaa toimintakulttuuria, jossa mielenterveyttä edistetään sekä arvostetaan. Jokaisen opiskelijoiden kanssa työskentelevän ammattilaisen vastuulla on edistää nuorten mielenterveyttä. (Haravuori ym. 2016). Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan Suomen lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin 80 prosenttia kertoi saaneensa apua ja tukea koulun aikuisilta hyvinvointiin ja mielialaan liittyviin asioihin (THL 2019). Oppimisympäristön ollessa positiivinen opiskelu on mielekästä ja hyvinvointia edistävää sekä riski mielenterveyden horjumiseen on pienempi.

Kuva 2. Myönteinen oppimisympäristö ja aikuisten antama tuki edistävät opiskelijoiden hyvinvointia (Kampus Production 2020)

Toiveena keskusteluapua helposti

Härkönen ym. (2021) kuvasivat opinnäytetyössään lukiolaisten ehdotuksia oppilaitokselle mielenterveyden edistämiseksi. Toiveeksi nousi sosiaali- ja terveyspalvelujen helpompi saatavuus, matalampi kynnys palveluihin hakeutumiseen ja keskusteluavun lisääminen. Erityisesti opettajan ja opiskelijan väliset keskustelut koettiin tärkeänä ja toivottuina. Opiskeluhuoltoon kaivattiin digipalveluita, esimerkiksi anonyymiä chat-palvelua kuraattorille.

Lisäksi lukiolaiset ilmaisivat toiveensa koskien koulun fyysistä ympäristöä, kuten lisää sohvia ja pöytiä, rauhallisia tiloja sekä liikuntavälineitä ja aktiviteetteja. (Härkönen ym. 2021).

Kirjoittajat

Jasmin Härkönen, Mira Muikku ja Joanna Orava ovat LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoita, jotka ovat kiinnostuneita mielenterveyden edistämisestä.

Anja Liimatainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön yliopettajana Lappeenrannassa ja on kiinnostunut opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisestä.

Lähteet

Haravuori, H., Muinonen, E., Kanste, O. & Marttunen, M. 2016. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa. Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin.

Härkönen, J., Muikku, M. & Orava, J. 2021. Lukiolaisten näkemyksiä mielenterveyden edistämisestä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta. [Viitattu 15.04.2021].  Saatavissa:  http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103293967

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Juvenes print. [Viitattu 21.03.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131873/URN_ISBN_978-952-302-722-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyskylä 2020. Mistä on kyse, kun puhutaan voimavaroista? [Viitattu 14.04.2021].  Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/oma-hyvinvointi/opas-omien-voimavarojen-tunnistamiseen-ja-vahvistamiseen/mist%C3%A4-on-kyse-kun-puhutaan-voimavaroista

THL 2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Kouluterveyskysely. [Viitattu 14.04.2021].  Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset#alueittain

THL 2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Positiivinen mielenterveys. [Viitattu 14.04.2021]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys

Kuvat

Kuva 1. Dina, C. 2019. Rakkaus-sydan-alypuhelin-kuvio-1851415. Pexels. [Viitattu 20.3.2021]. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/rakkaus-sydan-alypuhelin-kuvio-1851415/

Kuva 2. Kampus Production. 2020. Kuva-mies-naiset-sumea-nuori-5940832. Pexels. [Viitattu 21.03.2021].  Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/mies-naiset-sumea-nuori-5940832/