Elämänlaatu on käsitteenä moniulotteinen ja vaikeasti mitattava. WHO:n määritelmässä elämänlaadun peruselementeiksi muodostuvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja elinympäristöllinen hyvinvointi (Vaarama ym. 2014, 23). Koska ihminen on taitava sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, ulkopuolisen on vaikea määritellä toisen elämänlaatua (Strandberg 2021, 56).
Räsänen (2011) on tutkinut ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatua ympärivuorokautisessa hoivassa. Tutkimuksen tulokset korostavat hoivan merkitystä elämänlaadulle. Hoivan tulisi antaa muistisairaan elämään nautittavia asioita ja vakauttaa elämää. Elämänlaadulle on tärkeää, että hoitajat kohtaavat asiakkaat kunnioittaen ja arvostaen sekä antamalle heille aikaa ja mahdollisuuden tehdä itse asioita. Laadukkaassa hoivassa korostuu hyvän arjen merkitys, voimaannuttava huolenpito sekä psykososiaalinen ja fyysinen aktivointi. (Räsänen 2011, 82, 167‒169, 178.)
Henkilökunnan toimintakulttuurilla on suuri merkitys
Vanhustyössä ei voi liikaa korostaa päiväaikaisen aktiivisuuden merkitystä asukkaalle. Kaikenlainen vanhuksen oma osallistuminen ja pienikin tekeminen on arvokasta. Henkilökunnalta edellytetään oikeanlaista asennetta ja taitoa, jotta osataan tukea ja kannustaa ikääntynyttä asukasta. Henkilöstön on tärkeää luoda päivään tilanteita, joissa mahdollistuu asukkaan myönteiset tunteet ja hyvä olo. (Räsänen 2019, 23‒25.)
Räsänen ja Valvanne (2017, 34, 35) tuovat esiin, kuinka vanhuspalveluissa on haasteena lisätä yksilöllistä ja asiakaslähtöistä työskentelyä. Aavaluoma (2015, 263) muistuttaa, että ihmisen oikeus kokea erilaisia elämyksiä, tunteita ja tapahtumia säilyy silloinkin, kun hän ei ole enää itse kykenevä niitä vaatimaan. Asukkaan oman aktiivisuuden vähetessä korostuu hoitajan merkitys mielenkiinnon herättäjänä ulkopuoliseen maailmaan ja uusiin elämyksiin. Vuorovaikutuksessa on kyse toisen kohtaamisesta ja kyvystä olla läsnä. Kiireetön hetki, missä ei tapahdu mitään sen kummempaa, voi olla asukkaalle hyvin merkityksellinen vuorovaikutustilanne ja hyvä kohtaaminen. Mitä haavoittuvaisempi asukas, sitä korostuneempaa on toisen arvostamisen ja ihmisarvon vahvistamisen tärkeys. (Räsänen 2019, 25, 27.)
Asukkaat toivoivat lisää tekemistä
Satu Jokelan (2023) YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin yhdessä palvelutalon henkilökunnan ja asukkaiden kanssa toimintamalli asukaslähtöiseen toimintaan. Kehittämistyön tuloksissa näkyi vanhusten tyytyväisyys asumiseen ja hoivaan, mutta he toivoivat lisää tekemistä ja toimintaa. Asukkaat kokivat toimintakykynsä huonoksi, mutta he olivat valmiita kokeilemaan erilaista tekemistä.
Aineistossa näkyi myös toimivan vuorovaikutuksen merkitys hyvälle asumiselle. Tulokset osoittivat, kuinka muuttaminen uuteen ympäristöön on iso elämänmuutos, johon sopeutuminen vie aikaa. Haastattelujen ja henkilökunnan kanssa pidettyjen työpajojen pohjalta palvelutaloon tehtiin oma toimintamalli asukaslähtöiseen toimintaan. Mallin avulla halutaan vahvistaa asukkaiden hyvää elämää ja lisätä mielekästä tekemistä päiviin.
Kirjoittajat
Satu Jokela valmistuu helmikuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -koulutuksesta tutkintonimikkeellä sairaanhoitaja (ylempi AMK). Hän työskentelee Päijät-Sotessa ikääntyneiden asumispalveluissa palveluesihenkilönä.
Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Aavaluoma, S. 2015. Muistisairaan psykoterapeuttinen hoito ja hoiva. Helsinki: Suomen Psykologinen Instituutti.
Jokela, S. 2023. Asukaslähtöisen toiminnan lisääminen palvelutalossa ‒ Eletään koko elämä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202301131263
Räsänen, R. 2011. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Väitöskirja. Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Rovaniemi. Acta Universitatis Lapponiensis, 210. Viitattu 9.1.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201110061173
Räsänen, R. 2019. Elämänlaadun monipuolinen huomiointi ja tukeminen käytännön vanhustyössä. Teoksessa Kulmala, J. (toim.) Hyvä vanhuus: menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Räsänen, R. & Valvanne, J. 2017. Vanhustyö tarvitsee uudenlaista johtamista- tavoitteeksi asiakkaan hyvä elämänlaatu. Teoksessa Kulmala, J. (toim.) Parempi vanhustyö: menetelmiä johtamisen kehittämiseen. Jyväskylä: PS- kustannus.
Strandberg, T. 2021. Elämänlaatu vanhuusiässä ‒ ei pelkkää terveyttä tai sen puuttumista. Teoksessa Strandberg, T. & Heikkinen, E. (toim.) Suomiko onnellisen vanhuuden maa? Helsinki: Into.
Vaarama, M., Mukkila, S. & Hannikainen-Ingman, K. 2014. Suomalaisen elämänlaatu nuoruudesta vanhuuteen. Teoksessa Vaarama, M., Karvonen, S., Kestilä, L., Moisio, P. & Muuri, A. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Zomer, M. 2017. Person holding a stress ball. Pexels. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/person-holding-a-stress-ball-339620/
