Ennaltaehkäisevien palveluiden kuten sosiaalihuoltolain (1301/2014, 18§) mukaisen perhetyön tarkoituksena on tukea lapsen kasvatuksesta ja hoidosta vastaavia henkilöitä (STM 2017, 51). Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 18§) mukainen perhetyö on erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen ja hänen perheensä tukemista tilanteissa, joissa perheen voimavarat ovat vähissä tai he tarvitsevat ohjausta vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa. Perheiden haasteet voivat liittyä esimerkiksi arjen hallintaan, vuorovaikutukseen tai mielenterveyden ongelmiin (Sekki 2018, 15).
Ennaltaehkäisevien palveluiden tavoitteena on vastata perheissä esiintyviin haasteisiin varhaisessa vaiheessa (Rautio 2016, 12), jottei lastensuojelun tarvetta pääsisi syntymään (Pohjolainen 2019, 12). Perhetyötä tarvitaan eri elämäntilanteissa, minkä takia työskentelyn sisältö sekä sille asetettavat tavoitteet tulisi suunnitella perheiden tarpeista käsin (Järvinen ym. 2012, 12). Tämä ei kuitenkaan aina toteudu, minkä takia perhetyön aloitukseen ja työskentelyn tavoitteisiin tulisi panostaa.
Vanhempien osallisuuden mahdollistaminen
YAMK-opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksellisessa kehittämistyössä (Halmela-Eltaher & Skogster 2023) luotiin kehittämisehdotukset erityisen tuen perhetyön sisällön kehittämiseksi. Kehittämisehdotusten mukaan perhetyön sisällön kehittämisessä tulisi kiinnittää erityisesti huomiota esimerkiksi työskentelylle asetettaviin tavoitteisiin sekä niiden seurantaan. Tavoitteet tulisi laatia yhdessä, sillä ne koskettavat kaikkia työskentelyn osapuolia (Mönkkönen 2018). Työntekijöiden tulisi panostaa työskentelyn aloitukseen, vanhempien mahdollisuuteen osallistua tavoitteiden asetteluun sekä tavoitteiden seurantaan, sillä perheen tarpeita vastaavat tavoitteet lisäävät vanhempien sitoutumista työskentelyprosessiin (Halmela-Eltaher & Skogster 2023).
Asiakkaan osallisuutta tavoitteiden asettelussa voidaan vahvistaa tiedon lisäämisellä palvelun sisällöstä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista. Konkreettiset esimerkit sekä sopivan kokoiset tavoitteet lisäävät vanhemman osallisuuden mahdollisuuksia tavoitteiden laadinnassa. Tavoitteiden sisäistäminen ja ymmärtäminen vaatii aikaa, minkä takia työskentely tulee aloittaa muutamalla tutustumiskerralla tavoitteiden asettamisen sijasta. Asetettuihin tavoitteisiin tulee palata työskentelyn aikana, minkä lisäksi niitä tulisi voida muuttaa perheen tarpeen vaatiessa. (Halmela-Eltaher & Skogster 2023.)
Myös lapsella on oltava mahdollisuus osallistua tavoitteiden laadintaan, sillä lapsella on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin oman kehitystasonsa mukaisesti (Suomen perustuslaki 731/1999, 6 §). Työskentelyn aloituksessa luodaan pohja onnistuneelle perhetyön prosessille, minkä takia on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota aloitusvaiheen toimivuuteen sekä tavoitteiden asetteluun ja niiden seurantaan koko prosessin ajan.
Kirjoittajat
Jonna Halmela-Eltaher valmistuu kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta (sosionomi YAMK) lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutusohjelmasta.
Miia Skogster valmistuu kesällä 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta (sosionomi YAMK) asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä -koulutusohjelmasta.
Päivikki Lahtinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä tuntiopettajana.
Lähteet
Alatalo, M., Lappi, K. & Petrelius, P. 2017. Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa. Kohti monitoimijaista, yh-teistä perhetyötä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 21/2017. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134616/URN_ISBN_978-952-302-859-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y
geralt. 2017. Altmann, G. Tiimityö, tiimi. Pixabay. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tiimity%c3%b6-tiimi-lauta-liitu-2499638/
Halmela-Eltaher, J. & Skogster, M. Erityisen tuen perhetyön sisällöllinen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäjä. Lahti. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313103
Järvinen, R., Lankinen, A., Taajamo, T., Veistilä, M. & Virolainen, A. 2012. Perheen par-haaksi – Perhetyön arkea. 2., uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Mönkkönen, K. 2018. Vuorovaikutus asiakastyössä. Asiakkaan kohtaaminen sosiaali- ja terveysalalla. E-kirja. Helsinki: Gaudeamus.
Pohjolainen, A. 2019. Lastensuojelun perhetyötä yksityiskodissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60843/Pohjolainen_Auli_screen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rautio, S. 2016. Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteisönä. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/49289/978-951-39-6578-5_vaitos23042016.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sekki, S. 2018. Arki perhetyön kohteena. Tutkimus uuden työtavan kokeilusta Arki haltuun -hankkeessa. Helsingin yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4301-3
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Finlex. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=sosiaalihuoltolaki#L3P18
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2017. Sosiaalihuoltolain soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:5. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80391/05_17_Sosiaalihuoltolain%20soveltamisopas.pdf
Suomen perustuslaki 731/1999. Finlex. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
