Turvallinen hoito on terveydenhuollon perusperiaate. Kuitenkin joka kymmenes potilas kärsii sairaalahoidossa jostain haitasta (WHO 2017). On arvioitu, että jopa neljäsosa potilaille koituneista haitoista on lääkityspoikkeaman aiheuttama (Neber ym. 2004). Aiemmissa tutkimuksissa on todettu lääkehuollon automaatiosovelluksien, kuten älylääkekaappien, vaikuttavan positiivisesti lääkehoitoprosessien tehokkuuteen sekä lääkitysturvallisuuden toteutumiseen (Bourcier ym. 2015; Chapuis ym. 2015; Cousein ym. 2014). Älylääkekaappi on hoitoyksiköissä käytetty elektroninen lääkkeiden säilytysjärjestelmä (Metsämuuronen ym. 2018, 107).
Kettusen (2020) ylempi AMK-opinnäytetyössä tarkasteltiin erään yliopistosairaalan sydänvalvontaosastojen älylääkekaappien käyttöönoton vaikutuksia potilasturvallisuuteen. Keskiössä olivat sydänvalvontaosastojen lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumailmoitukset ennen ja jälkeen älylääkekaapin käyttöönoton. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin sairaanhoitajien kokemuksia älylääkekaapin käytöstä lääkehoidossa.
Potilasturvallista lääkehoitoa
Kettusen (2020) tulosten mukaan sydänvalvontaosastojen lääkitykseen liittyvissä vaaratapahtumien määrissä ei todettu eroa tarkastelujaksolla ennen ja jälkeen älylääkekaapin käyttöönoton. Molemmissa tarkastelujaksoissa oli mainintoja lääkkeen jako- ja antovirheistä, mutta älylääkekaapin käyttöönoton jälkeen ilmoituksia ei ollut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta siitä, että älylääkekaapista olisi otettu lääkelistasta poikkeava lääke. Tätä yhtä poikkeamaa lukuun ottamatta kaikki jako- ja antovirheet johtuivat siitä, että lääkelista oli päivittämättä tai se oli virheellisesti täytetty.
Älylääkekaappiin integroitava potilastietojärjestelmä
Lisäksi Kettusen (2020) tulosten mukaan sydänvalvontaosastoilla työskentelevien sairaanhoitajien kokemukset älylääkekaapeista olivat pääasiallisesti positiiviset. Koettiin, että älylääkekaappi lisäsi potilasturvallisuutta ja helpotti sairaanhoitajan työtä. Se koettiin helppokäyttöiseksi ja käyttökokemuksen myötä yhtä nopeaksi käyttää kuin perinteinen lääkekaappi. Toisaalta esiin nousi myös kokemuksia, että akuuttitilanteissa älylääkekaapin käyttö saattaisi heikentää potilasturvallisuutta, koska esimerkiksi sille kirjautuminen on hidasta.
Lisäksi koettiin, että lääkkeiden kirjoittaminen käsin älylääkekaappiin on hidasta ja työlästä. Lääkkeen saattoi kirjoittaa väärin, ja näin lääkitysvirheiden mahdollisuus lisääntyi. Kokemuksista nousivat esiin ajoittaiset jonot sekä keskeytykset lääkkeenjaossa, jotka hidastivat osaltaan lääkkeenjakoprosessia. Älylääkekaappia ei ollut integroitu potilastietojärjestelmään, jonka myötä lääkkeiden yksittäinen kirjoittaminen älylääkekaappiin poistuu. Silloin älylääkekaapista ei voi ottaa väärää lääkettä: älylääkekaapille syötettävä lääkkeen viivakoodi todentaa lääkkeen yhtenäiseksi lääkelistan kanssa.
Kirjoittajat
Riikka Kettunen on valmistuva YAMK-koulutuksen opiskelija Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä. Hän koordinoi Sosiaali- ja terveysala, digitaaliset ratkaisut -YAMK-koulutusta.
Lähteet
Bourcier, E., Madelaine, E., Archer, V., Kramp, F., Paul, M. & Astier, A. 2015. Implementation of automated dispensing cabinets for management of medical devices in an intensive care unit: organisational and financial impact. European Journal of Hospital Pharmacy 23(2), 86–90. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6451497/
Chapuis, C., Bedouch, P., Detavernier, M., Durand, M., Francony, G., Lavange, P., Foroni, L., Albaladejo, P., Allenet, B. & Payen, J-F. 2015. Automated drug dispensing systems in the intensive care unit: a financial analysis. Critical Care 19(1), 318. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4563942/
Cousein, E., Mareville, J., Lerooy, A., Caillau, A., Labreusche, J., Dambre, D., Odou, P., Bonte, J-P., Puisieux, F., Decaudin, B. & Coupé, P. 2014. Effect of automated drug distribution systems on medication error rates in a short-stay geriatric unit. Journal of evaluation in clinical practice 20(5), 678-684. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4524418/
Kettunen, R. 2020. Älylääkekaapin käyttöönotto valvontaosastolla. Vaikutukset potilasturvallisuuteen sairaanhoitajan näkökulmasta. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus.
Metsämuuronen, R., Kurttila, M. & Naaranlahti, T. 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. Dosis 2/2018. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/06/104-119_Dosis_2-2018_METS%C3%84MUURONEN_YM.pdf
Neber, J., Barach, P., Samore, M. 2004 Clarifying adverse drug events: a clinician’s guide to terminology, documentation, and reporting. Annals of Internal Medicines 140, 795–801. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://www.academia.edu/5270698/Clarifying_adverse_drug_events_a_clinicians_guide_to_terminology_documentation_and_reporting
WHO. 2017. Patient Safety: Making health care safer. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/255507/WHO-HIS-SDS-2017.11-eng.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kuva
Kuva 1. Danaila, E. 2016. Pixabay. [Viitattu 17.11.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/photos/medical-pharmacy-capsule-pill-1905067/
