Älypuhelimen liikakäytöstä vaivaa lapselle

Älypuhelimen käyttö on lisääntynyt arkielämässä, ja lapset ja nuoret ovat nopeimmin kasvava joukko älypuhelinten käyttäjinä. Jopa 96 % suomalaisista kahdeksanvuotiaista omistaa älypuhelimen (Terras & Ramsay 2016; Selkäkanava 2022.) Lasten älypuhelinten käyttöä on tutkittu viime vuosina paljon ja onkin löydetty monia mahdollisia vaikutuksia, joita voi lapsille aiheutua.

Lapsella aivot ovat muovautuvimmillaan, minkä takia erilaiset ympäristötekijät voivat häiritä niiden kehitystä (Riihimaa 2019). Vaikka älypuhelimen käytöstä voi aiheutua lapsille myös positiivisia vaikutuksia, niin liiallinen käyttö johtaa useimmiten negatiivisiin muutoksiin lapsen kokonaisvaltaisessa toimintakyvyssä.

Kuva 1. Älypuhelin houkuttelee lasta, mutta esimerkiksi THL:n mukaan ruutuaika saisi päivää kohti olla maksimissaan alle kahden tunnin. (Piacquadio 2020)

AMK-opinnäytetyössä (Sirén & Turpeinen 2022) tuotettiin tämänhetkiseen tutkimusnäyttöön perustuen informatiivinen juliste älypuhelimen liiallisen käytön mahdollisista muutostekijöistä lapsen toimintakykyyn (Kuva 2). Työn tilasi Päijät-Sote, ja julisteen graafinen esitys toteutettiin yhteistyössä LABin Muotoiluinstituutin opiskelijan kanssa. Juliste sisältää yleisimpiä toimintakykyyn kohdistuvia negatiivisia muutoksia, joita liiallinen älypuhelimen käyttö voi aiheuttaa kouluikäisillä lapsilla.

Laaja-alaisia vaikutuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatima ruutuaikasuositus kouluikäisille on alle kaksi tuntia päivässä (Pönkä 2021), ja aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa liiallisen älypuhelimen käyttö on määritelty yli neljän tunnin päivittäiseksi käytöksi (Park ym. 2015; Fares ym. 2017; Saaman ym 2018; Radwan ym. 2019).

Tutkimusnäytöstä nousseita liiallisen älypuhelimen haittoja luokiteltiin toimintakyvyn fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja kognitiiviseen osa-alueeseen (THL 2022). Toimintakykyyn aiheutuvia keskeisimpiä negatiivisia muutoksia olivat fyysisen aktiivisuuden vähentyminen, niska-hartiaseudun ryhtimuutokset, aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, mielialaongelmat sekä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen heikentyminen (Park & Park 2014; McDaniel & Radesky 2017; Ha & Sung 2020; Wacks & Weinstein 2021).

[Alt-teksti: osa julisteen sisällöstä. Tekstejä ovat liiallisen älypuhelimen aiheuttamat muutokset toimintakykyyn kouluikäisillä lapsilla, fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen toimintakyky.]
Kuva 2. Osa julisteen sisällöstä. (Sirén & Turpeinen 2022)

Julisteen hyödyntäminen työelämässä

Informatiivinen juliste on Päijät-Soten käytössä Päijät-Hämeen keskussairaalan eri osastoilla sekä perusterveydenhuollon puolella. Saatu palaute on osoittanut julisteen olevan työelämän näkökulmasta informatiivinen, ajatuksia herättävä ja kohderyhmälle sopiva.

Julistetta voidaan hyödyntää työelämässä sosiaali- ja terveysalalla lisäämään tietoisuutta liiallisen älypuhelimen käytön aiheuttamista muutoksista lapsen toimintakykyyn.

Kirjoittajat

Tuuli Turpeinen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva fysioterapeuttiopiskelija.

Aki Rintala toimii fysioterapian yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Fares, J., Fares, M. & Fares, Y. 2017. Musculoskeletal neck pain in children and adolescents: Risk factors and complications. Surgical neurology international. Vol. 8(1), 72. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/317180582_Musculoskeletal_neck_pain_in_children_and_adolescents_Risk_factors_and_complications

Ha, S-Y. & Sung, Y-H. 2020. A temporary head posture decreases function of cervical proprioception. Journal of Exercise Rehabilitation. Vol. 16(2), 168-174. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7248444/

McDaniel, B. & Radesky, J. 2017. Technoference: Longitudinal associations between parent technology use, parenting stress, and child behavior problems. Pediatric Research. Vol. 84, 210-218. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.nature.com/articles/s41390-018-0052-6.pdf

Park, J., Kim, K., Kim, N., Choi, I., Lee, S., Tak, S. & Yim, J. 2015. A comparison of cervical flexion, pain, and clinical depression in frequency of smartphone use. International Journal of Bio-Science and Bio-Technology. Vol 7(3), 183-190. Viitattu 4.11.2022. Saatavissa https://gvpress.com/journals/IJBSBT/vol7_no3/19.pdf

Park, C. & Park, Y. 2014. The conceptual model on smart phone addiction among early childhood. International Journal of Social Science and Humanity. Vol. 4(2), 147-150. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/271295091_The_Conceptual_Model_on_Smart_Phone_Addiction_among_Early_Childhood

Piacquadio, A. 2020. Calm small ginger girl sitting on table and using smartphone in light living room. Pexels. Viitattu 7.11.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/photo/calm-small-ginger-girl-sitting-on-table-and-using-smartphone-in-light-living-room-3755620/

Pönkä, H. 2021. Sopiva ruutuaika. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/sopiva-ruutuaika/

Radwan, N., Ibrahim, M. & Mahmoud, W. 2019. Evaluating hand performance and strength in children with high rates of smartphone usage: an observational study. The Journal of Physical Therapy Science. Vol. 32, 65-71. Viitattu 6.11.2022.2022. Saatavissa https://www.jstage.jst.go.jp/article/jpts/32/1/32_jpts-2019-168/_pdf

Riihimaa, N. 2019. Viisaasti älylaitteilla. Mannerheimin lastensuojeluliitto. Viitattu 15.10.2022. Saatavissa https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/viisaasti-alylaitteilla/

Saaman, M., Elnegmy, E., Elnahhas, A. & Hendawy, A. 2018. Effect of prolonged smartphone use on cervical spine and hand grip strength in adolescence. International Journal of Multidisciplinary Research and Development. Vol. 5(9), 49‒53. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/328917750_Effect_of_prolonged_smartphone_use_on_cervical_spine_and_hand_grip_strength_in_adolescence

Selkäkanava. 2022. Aiheuttaako älylaitteiden käyttö niskakipuja? Selkäliitto. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://selkakanava.fi/selkakipu/niskakipu/aiheuttaako-alylaitteiden-kaytto-niskakipuja

Sirén, S. & Turpeinen, T. 2022. Liiallisen älypuhelimen käytön aiheuttamat muutokset toimintakykyyn kouluikäisillä lapsilla. Informatiivinen juliste. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, fysioterapian ala. Viitattu 1.11.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/779856/Siren_Turpeinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Terras, M., Ramsay, J. 2016 Family digital literacy practices and children’s mobile phone use. Frontiers in Phychology. Vol. 7. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/311369702_Family_Digital_Literacy_Practices_and_Children’s_Mobile_Phone_Use

THL. 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mitä toimintakyky on? Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on

Wacks, Y. & Weinstein, A. 2021. Excessive smartphone use is associated with health problems in adolescents and young adults. Frontiers in Psychiatry. Vol. 12. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2021.669042/full