Sairaanhoitajien osaamistarpeet päivystyshoitotyössä

Sairaanhoitajat ovat suurin terveydenhuollossa työskentelevä ammattiryhmä. Heidän roolinsa on merkittävä potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä potilaan omaisten ja läheisten ohjauksessa. (Sairaanhoitajat 2022.) Sote-uudistus ja rakenteelliset muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikuttavat myös sairaanhoitajien tarvitsemaan osaamiseen (Eriksson ym. 2015, 16).

Päivystyshoitotyö edellyttää pitkälle vietyä erikoisosaamista. Se on nopeatempoista, kiireistä ja ennalta-arvaamatonta. (Paakkonen 2008, 26; Holbery & Newcombe 2016, 15.) Päivystyksessä on kaikkina vuorokauden aikoina oltava tarvittava osaaminen ja ammattitaito, jotta potilasturvallisuus toteutuu ja potilaiden saama hoito on laadukasta (Reissell ym. 2012, 4).

Kuva 1. Sairaanhoitajien tärkeitä osaamisalueita päivystyshoitotyössä ovat muun muassa kliininen osaaminen ja päätöksentekokyky. (Elf-moondance 2021)

YAMK-opinnäytetyössä (Haaja & Virnes 2022) tutkittiin Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystysyksikössä työskentelevien sairaanhoitajien ja ensihoitajien kokemia osaamistarpeita päivystyshoitotyössä.

Tutkimuksen tuloksissa nousivat esille päätöksenteko ja johtamisosaaminen. Viestintä, tiimityö ja vuorovaikutus tiimissä nähtiin tärkeinä.  Erityisesti tilanteissa, joissa potilaan tila oli paljon vakavampi verrattuna triagen tekemään potilasluokitteluun, vaadittiin päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja, jotta potilas sai tarvitsemaansa hoitoa riittävän nopeasti. Työn priorisointi ja päätöksenteko korostuivat, kun hoitajalla oli hoidettavanaan useampi potilas yhtä aikaa ja jokaisella potilaalla oli menossa erilainen hoidon vaihe. Johtamisosaamisen tarve akuutti- ja elvytystilanteissa korostui tuloksissa.

Kliininen osaaminen tuli laajasti esille. Perushoitotoimenpiteitä työpäivässä tulee toteutetuksi sekä toistetuksi runsaasti, mikä edesauttaa uusien työntekijöiden osaamisen nopeaa kehittymistä. Tärkeänä nähtiin kyky huomioida potilaan olennaiset hoidontarpeet sekä kokonaisvaltainen hoito.  Lääkehoidon osaamisalueella tärkeänä nähtiin lääkkeiden haittavaikutusten tunteminen, jonka koettiin jääneen sairaanhoitajaopinnoissa heikolle tasolle. Taito arvioida kriittisesti tehtyjä lääke- ja infuusiomääräyksiä nähtiin tärkeänä potilasturvallisuuden kannalta.

Näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisessa korostui hoitajien taito hyödyntää tietokantoja päätöksenteon tukena potilaiden hoidossa. Erityisesti hoitajat kokivat, että heillä tulee olla taitoa soveltaa teoreettista osaamista käytännön hoitotyöhön. Esille nousivat taito ymmärtää peruselintoiminnot ja niihin liittyvät muutokset, syy-seuraussuhteet, sekä eri potilasryhmien erityispiirteet. Tämän vuoksi teoreettisen osaamisen tulee olla vahvaa päivystyshoitotyössä. Tekninen osaaminen muodostui erilaisten hoitolaitteiden käyttämisestä, sekä erilaisten tietojärjestelmien ja tietoteknisten laitteiden hallinnasta.

Osaamistarpeiden tarkka määrittely auttaa suunnittelemaan kehittämistyötä ja täydennyskoulutuksia sekä auttaa henkilöstöä kehittymään omassa ammatissaan.

Kirjoittajat

Mira Haaja & Sari Virnes opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa (YAMK) Integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja johtaja -koulutusohjelmassa.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä lehtorina.

Lähteet

Elf-moondance. 2021. Sairaala, klinikka, tohtori, sairaanhoitaja. Pixabay. Viitattu 22.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/sairaala-klinikka-tohtori-6827347/

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen. Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus-hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.epressi.com/media/userfiles/15014/1442254031/loppuraportti-sairaanhoitajan-ammatillinen-osaaminen.pdf

Haaja, M. & Virnes, S. 2022. Osaamistarpeet päivystyshoitotyössä. Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystysyksikössä työskentelevien sairaanhoitajien ja ensihoitajien osaamistarpeiden kartoittaminen. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 5.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022111022429

Holbery, N. & Newcombe, P. 2016. Emergency nursing at a Glace. UK: Wiley Blackwell.

Paakkonen, H. 2008. The contemporary and future clinical skills of emergency department nurses: experts’ perceptions using Delphi- technique. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8990/urn_isbn_978-951-27-1073-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Reissell, E., Kokko, S., Milen, A., Pekurinen, M., Pitkänen, N., Blomgren, S. & Erhola, M. 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivystys Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 30/2012. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80245/bc917b3e-23e1-495a-85a4-6ffb9db22482.pdf?sequence=1&isAllowed=y    

Sairaanhoitajat. 2022. Ammatti ja osaaminen. Viitattu 16.10.2022. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/