Opinnäytetöiden käyttäminen ammattikorkeakoulujen ja työelämäorganisaatioiden päivittäisessä kehittämistoiminnassa voisi olla vahva strateginen tavoite. Hyvinvointialalla tämä mahdollistaisi yhä kestävämmän yhteistyön oppilaitosten, hyvinvointialueiden ja yritysten välille.
Amk-tasoisissa opinnäytetöissä opiskelija käyttää keskimäärin 405 tuntia opiskeluaikaansa, tämän ollessa laskennallisesti noin 50 työpäivää (LAB 2024). Näin merkittävän resurssin vahvempi käyttöönottaminen entistä intensiivisemmän suunnittelun ja koordinaation kautta on kaikkia toimijoita hyödyttävä yhteistyön muoto. Opiskelija saa merkityksellisen lopputyön kautta esille omaa osaamistaan ja kehittää asiantuntijuuttaan. Työyhteisö voi suunnata omien tarpeidensa mukaisesti joitakin kehittämisen osioita opiskelijatyönä tehtäväksi. Oppilaitos taas saa vahvistettua omaa työelämäyhteyttään ja tuotua omaa asiantuntijuuttaan myös työelämän käyttöön.
Prosessin ohjaus ja hankkeistaminen
Amk-opinnäytetöiden työelämäyhteyteen on tunnistettu liittyvän monia näkökulmia ja haasteitakin. Opinnäytetöiden tekemisen yläteemoina esiintyvät ohjauksen laadukkuus, prosessin selkeys ja yhteistyö. Huomioitavaa on ainakin eri organisaatioiden prosesseissa ja vaihtelevissa toimintakulttuureissa sekä niiden yhteensovittamisessa tarvittavat taidot. Opiskelijat ovat kokeneet työelämäohjaajien kanssa tehdyn yhteistyön korostaneen uskoaan omiin kykyihinsä ja saaneensa lisämotivaatiota työn valmistumiseen. Hankkeistettu opinnäytetyö vie työelämän prosessin keskiöön. Onnistuessaan se vastaa työelämän tarpeisiin ja tuottaa hyötyä mukana oleville organisaatioille. (Väänänen ym. 2021)
Jatkossa on tärkeää tuoda opinnäytetyön mahdollisuuksia esille yhteistyökumppaneille ja esitellä jo tehtyjä projekteja asian konkretisoimiseksi. Prosessien osalta oppilaitoksen tulee pyrkiä tuomaan rajapinnat työelämän suuntaan mahdollisimman mataliksi. Hyvien henkilösuhteiden merkitystä organisaatioiden avaintekijöiden välillä ei voida unohtaa.
Pitkäkestoisten kumppanuuksien mahdollisuus
Keskeiseksi tulevaisuuden osalta tulee muodostumaan ammattikorkeakoulun kyky panostaa opinnäytetöiden koordinointiin ja markkinointiin omille yhteistyökumppaneilleen. Voisi olla hyödyllistä tehdä organisaatioiden kanssa yhteisiä, kokonaisuuksiin pyrkiviä ja aikataulutettuja opinnäytetyön kehyssuunnitelmia. Suurempien kokonaisuuksien kytkeminen organisaatioiden strategisiin tavoitteisiin olisi näin mahdollista, ja tutkimuksellisen fokuksen omaavat opinnäytetyöt täydentäisivät organisaatioiden tiedolla johtamiseen tarvittavia datamassoja.
Merkittävään rooliin tulevaisuudessa nousevat hanketyöhön sidotut opinnäytetyöt esimerkiksi liittyen vaikuttavuuteen, osaamisvaatimuksiin ja opiskelijoiden ammatilliseen kasvuun. Tiukkaan hankeaikatauluun sidotut opinnäytetyöt antavat motivoituneille opiskelijoille kaivattua haastetta ja nostavat reaalisen työelämän vaatimustason konkreettisesti esille. Oppilaitokset ja työelämä voivat parhaimmillaan saada pitkäkestoisia hedelmällisiä kumppanuuksia.
Kirjoittaja
Antti Tanninen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä työskentelevä ensihoidon lehtori, joka toimii opettajana muun muassa johtamisen opintokokonaisuuksissa. Hänen mielenkiintonsa kohteina ovat johtamisen ja osaamisen kehittäminen sekä sote-palveluiden rakenteet.
Lähteet
LAB. 2024. Opinto-opas. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127806/1861
Väänänen, I., Lahtinen, P. & Laitinen-Väänänen, S. 2021. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(2), 50–64. Viitattu 22.2.2024. Saatavissa https://journal.fi/akakk/article/view/109878
